Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) huomauttaa, että talousvaikuttaja Björn Wahlroos sivuuttaa perustuslakia ja perustuslakivaliokuntaa koskevassa kritiikissään sen tosiasian, että tuomioistuimet saivat vuoden 2000 perustuslain myötä oikeuden tulkita perustuslakia rajoitetun määrin.
– Tätä ennen tuomioistuimilla oli ehdoton kielto perustuslain tulkitsemiseen, Mäkelä kirjoittaa blogissaan. Mäkelä on eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen.
Tuomioistuinten tehtävänä on viime kädessä huolehtia siitä, ettei ratkaisun lopputulos ole tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä oikeustapauksessa ja siinä soveltamistilanteessa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Olennainen sana tätä säätelevässä perustuslain pykälässä 106 on ”ilmeinen”, joka rajoittaa tuomioistuinten tulkintamahdollisuuksia merkittävästi.
– Sanan poistamisesta on käyty kymmenisen vuotta keskustelua ja sen poisto toisi myös Wahlroosin toivomaa tasapainoa etukäteis- ja jälkikäteisvalvonnan välille. Tämä reitti olisi huomattavasti kevyempi kuin perustuslakituomioistuimen ja sen mahdollisuudet tulisi mielestäni selvittää, Mäkelä ehdottaa.
Björn Wahlroos totesi EVA:n julkaisemassa pamfletissaan vuoden 2000 perustuslain ja perustuslakivaliokunnan toiminnan vieneen Suomen häiriötilaan, joka estää rakenteellisten uudistusten läpiviemisen. Wahlroos esitti perustuslaille tuomioistuinperustaista jälkivalvontaa. Hänen mukaan tehtävä on uskottava joko korkeimmalle oikeudelle tai sitä varten on perustettava perustuslakituomioistuin.
– Perustuslakituomioistuimen toimivuutta Suomeen on selvitetty jo useampaan otteeseen. Tyytymättömyys eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimintaan ei ole riittävä peruste perustuslakituomioistuimelle. Sen sijaan laajempi asiantuntijapooli ja suurempi vuorovaikutus kansallisten tuomioistuinten kanssa parantaisivat perustuslakivaliokunnan toimivuutta, Mäkelä toteaa.