Opetushallituksen mukaan uusista ylioppilaista vain 37 prosenttia on päässyt tänä syksynä jatkamaan opiskelua joko ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Jatkokoulutukseen haki keväällä 22 405 uutta ylioppilasta. Opiskelupaikan heistä sai 8 366.
Niiden nuorten määrä, jotka ovat päässeet heti lukion jälkeen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, on laskenut jo useita vuosia. Viime vuoden keväällä uusista ylioppilaista 22 939 haki opiskelupaikkaa ja sen sai 9 032 uutta ylioppilasta.
– Suoraan jatko-opintoihin sijoittuneiden ylioppilaiden osuus on laskenut Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ainakin vuodesta 2008 alkaen, jolloin 40 prosenttia aloitti jatko-opinnot seuraavana syksynä. Vuoteen 2014 mennessä osuus laski 33 prosenttiin. Jatko-opinnot aloittaneiden naisten osuus on laskenut hivenen enemmän kuin miesten osuus, kertoo tutkija Joonas Miettinen.
Opiskelupaikkoja vievät muun muassa jo aiemmin opiskelupaikan saaneet. Osin opintojen viivästyminen johtuu myös lukiolaisten omasta halusta, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n viime keväänä tehty selvitys.
– Välivuosien kertyessä kynnys kouluttautumiseen kasvaa. Lisäksi nuoret tuntuvat haluavan varmistaa opintonsa ensikertalaisten kiintiössä ja tunnistaa siksi varmuudella oman tulevaisuuden alansa, vaikka ajatus omasta alasta pitäisi unohtaa menneen työelämän myyttinä. Opintoalaa pitäisi voida vaihtaa paljon nykyistä joustavammin. Nuorten on päästävä opiskelemaan, toteaa asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta.
Akavan mielestä ylioppilaille tulisi tarjota esimerkiksi avoimen yliopiston opintoja nykyistä houkuttelevammin, koska ne saattavat opintopolkua alkuun.
– Erityisesti yliopistoissa pitäisi olla nykyistä laajemmin mahdollisuus aloittaa opinnot kaksi kertaa vuodessa, Mielityinen sanoo.
Akava on erittäin huolissaan heikentyneestä mahdollisuudesta jatkaa opintoja nopeasti, koska tilanne näkyy jo työelämässä olevien koulutustasossa. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus 2015 kertoo, että 30-vuotiaista seitsemän prosenttia ei ole suorittanut lukion jälkeen mitään tutkintoa. Lisäksi 30-vuotiaasta työvoimasta 12 prosenttia on suorittanut vain peruskoulun.
– Voi sanoa, että viidennes 30-vuotiaasta työvoimasta tarvitsee ehdottomasti lisäkoulutusta, kun se on nykyään tarpeen korkeakoulutuksen saaneillekin, Mielityinen sanoo.