– Suomalaisten asumistoiveet ovat urbanisoituneet 2000-luvun alusta lähtien, eli keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio on kasvanut ja toiveet omakotitaloasumisesta vähentyneet. Keskustoissa haluaisi nykyisessä elämäntilanteessa asua 30 prosenttia vastaajista, mikä on noin kaksinkertainen määrä verrattuna nykytilanteeseen. Sen sijaan kerrostalovaltaisissa lähiöissä haluaisi asua nykyistä harvempi, kertoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta.
Keskustoissa ja kerrostaloissa haluavat nykyisessä elämäntilanteessa asua etenkin nuoret ja nuoret aikuiset, ikääntyneet sekä yksin asuvat. Ikääntyminen lisää edelleen keskusta- ja kerrostaloasumisen kysyntää.
Suurin muutos asumistoiveissa ja elämäntavoissa on tapahtunut 30-40-vuotiailla ja lapsiperheillä, joilla kerrostalo- ja keskusta-asumisen toiveet ovat lisääntyneet eniten.
Keskustojen etuna on toiminnallinen monipuolisuus – niissä yhdistyvät asuminen, työnteko, palvelut, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta sekä hyvät liikenneyhteydet. Keskustoissa asuvat ovat tyytyväisiä myös alueen aktiivisuuteen, imagoon sekä rakennusten ulkonäköön ja mittakaavaan.
Kerrostalolähiöissä rakennetun ympäristön laatuun ja palvelutasoon ei olla yhtä tyytyväisiä. Sen sijaan lähiöiden vahvuuksia ovat luonnonympäristö, hyvät ulkoilu- ja liikuntapalvelut sekä liikenneturvallisuus.
Pientalovaltainen alue on silti edelleen halutuin asuinaluetyyppi. Suomalaiset toivovat lisää etenkin kaupunkipientaloja, joissa yhdistyvät toiveet omasta pihasta, lähipalveluiden saavutettavuudesta kävellen ja hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä.
Urbaanin keskustamaisen asuinympäristön ja kaupunkipientalotarjonnan lisääminen edellyttävät nykyisten asuinalueiden täydennysrakentamista. Vastaajista 22 prosenttia vastustaa täydennysrakentamista asuinalueelleen, 35 prosenttia suhtautuu myönteisesti ja loput varauksella. Täydennysrakentamiseen suhtaudutaan lähes yhtä positiivisesti niin tiiviillä kerrostaloalueilla kuin väljillä pientaloalueillakin.
Kahvilat ja ravintolat toivotuimmat palvelut
Kaupungistuminen ja elämäntapojen muuttuminen asettavat uudenlaisia vaatimuksia asuinalueiden laadulle ja palveluille. Kahvilat ja ravintolat nousivat kyselyssä ylivoimaiseksi ykköspalvelutoiveeksi asuinalueelle. Kahvilat ovat tärkeitä niin tapaamisen kuin työnteon paikkoina.
Toiseksi toivotuimmaksi palveluksi vastaajat nimesivät jätteiden lajittelupisteen tai kierrätyspisteen. Perinteiset peruspalvelut – ruokakauppa-, joukkoliikenne-, pankki- ja postipalvelut – jäivät näiden taakse.
– Kahviloiden suosion kasvu liittyy kaupunkimaisten asuinalueiden yhteisöllisyyden muutokseen. Naapurustoyhteisöllisyys on osittain siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja osittain korvautunut muilla kuin naapurustoon sidotuilla yhteisöillä. Sosiaaliset kontaktit asuinalueella ovat silti edelleen suhteellisen korkealle arvotettu asumisen valintakriteeri ja ikääntyminen lisää lähiympäristön yhteisöllisyyden merkitystä, sanoo Strandell.
Asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä asuinalueensa puisto- ja ulkoilualueisiin, mutta viheralueiden lisäksi kaupunkilaiset kaipaavat myös monenlaisia rakennettuja ulkoilu- ja liikuntapalveluita.
Pyöräily kasvussa
Pyöräilyn osuus työ- ja kauppamatkojen kulkutavasta on kasvanut huomattavasti, sillä jopa viidennes työmatkoista pyöräillään ainakin osan vuodesta. Etenkin 30-40-vuotiaat pyöräilevät aiempaa enemmän ja käyttävät vähemmän autoa. Lähes kaksi viidestä 15-40-vuotiaasta voisi asua autottomalla asuinalueella.
Sen sijaan tyytymättömyys joukkoliikennepalveluihin on lisääntynyt etenkin pienemmissä taajamissa ja väljillä omakotitaloalueilla.
Suurin osa asukkaista viihtyy niin keskustoissa, lähiöissä kuin väljillä omakotitaloalueillakin. Tärkeimmät asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat sijainti ja hyvät liikenneyhteydet, luonnonympäristö sekä rauhallisuus. Sijainti ja liikenneyhteydet on noussut eniten mainintoja saaneeksi viihtyvyystekijäksi ohi rauhallisuuden.
Liikenteen aiheuttamat häiriöt, kuten melu ja turvattomuus, ovat suurin epäviihtyvyystekijä asuinalueilla. Muita epäviihtyvyystekijöitä ovat palvelujen puute, pysäköintipaikkojen puute sekä huonot joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen yhteydet.
Asukasbarometri 2016 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Valtakunnallinen seurantatutkimus toteutettiin nyt neljännen kerran ja se antaa ensimmäistä kertaa realistista tietoa siitä, miten toiveet poikkeavat nykyisestä asumisesta. Tutkimus toteutettiin posti- ja internet-kyselynä ja siihen vastasi 3 005 15-84-vuotiasta.