Tutkimuksessa vertailtiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneitä ikäluokkia.
Erikoissairaanhoidon käyntien ja diagnoosin saaneiden määrät lisääntyivät erityisesti nuoremman ikäluokan tytöillä. Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia.
Pojista diagnoosin sai vanhemmasta ikäluokasta kuusi prosenttia ja nuoremmasta yhdeksän prosenttia. Luvuissa on huomioitu ikäluokkien kaikki erikoissairaanhoitoon 12–18-vuotiaina ohjautuneet nuoret.
Määrällisesti eniten yleistyivät masennus- ja ahdistusdiagnooseihin liittyvät erikoissairaanhoidon käynnit tytöillä. Ikäluokkaan suhteutettuna eniten lisääntyivät tyttöjen mielialahäiriöihin ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit.
– Erityisesti masennus- ja ahdistusdiagnoosien määrän kasvu kuormittaa erikoissairaanhoitoa. Niiden pääasiallinen hoitomuoto on psykoterapia, jonka saatavuus on rajallinen, tutkimuksen pääkirjoittaja, dosentti David Gyllenberg toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.
Turun yliopistossa tutkimusta johtanut lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, että vaikka löydökset osoittavat nuorten mielenterveyspalveluiden käytön huomattavan lisääntymisen varsin lyhyessä ajassa, tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan nuorten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.
– On luonnollisesti myönteistä, että apua haetaan ja apua tarvitsevat pääsevät hoidon piiriin. Osaltaan tutkimus viittaa siihen että kynnys hakea apua on madaltunut ja avun hakemiseen liittyvä stigma vähentynyt. Olisi tärkeää selvittää, onko tietyn diagnoosin saaneille nuorille annettu tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa, hän sanoo.
Tutkijat arvioivat, että mielenterveyspalvelujen kasvavaan kuormitukseen pitäisi vastata kehittämällä erityisesti varhaisen tunnistamisen ja matalan kynnyksen tuen toimintamalleja perusterveydenhuoltoon.
Toisaalta merkittävä ryhmä nuoria jää tällä hetkellä vaille erikoissairaanhoitoa, sillä palvelujärjestelmä ei tunnista itsemurhariskissä olevia nuoria tarpeeksi kattavasti. Itsemurhan tehneistä alle kolmannes oli ollut erikoissairaanhoidossa itsemurhaa edeltävien kuuden kuukauden aikana. Löydös on linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian vuosina 2015–2019 rahoittamaa tutkimuskokonaisuutta Trendimuutokset lasten ja nuorten mielenterveydessä, palveluiden käytössä ja hyvinvoinnissa eri suomalaiskohorteissa, jota johtaa tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteistutkimuksen tulokset julkaistiin tiedelehti Lancet Psychiatryssa.