Suomessa jo yli kaksi kolmesta vainajasta tuhkataan. Suomen Hautaustoiminnan Keskusliiton mukaan vuonna 2025 krematorioissa tuhkattiin 40 350 vainajaa, mikä vastasi 68,6 prosenttia kaikista kuolleista. Vielä vuotta aiemmin osuus oli 65,4 prosenttia.
Alueelliset erot ovat suuria. Helsingissä tuhkausten osuus oli viime vuonna 89 prosenttia, Turussa 87 prosenttia ja Tampereella 84,6 prosenttia. Oulussa ja Rovaniemellä osuus oli 56 prosenttia.
Perinteisten arkkuhautojen rinnalla käytetään uurnahautoja ja muistolehtoja. Suomessa on myös hautausmaita, joissa ympäristö pyritään säilyttämään mahdollisimman metsäisenä ja luonnonmukaisena.
Porissa vuonna 1989 käyttöön vihittyä 37 hehtaarin Metsähautausmaata seurakuntayhtymä kuvaa Suomen ensimmäiseksi varsinaiseksi metsähautausmaaksi.
Mäntymetsässä hautapaikat sijaitsevat puiden lomassa polkujen varsilla, ja haudan pinta palautetaan hautauksen jälkeen luonnollisen kasvillisuuden peittämäksi. Aluskasvillisuutena kasvaa muun muassa puolukkaa ja kanervaa.
Luonnonmukaisia hautausmaita on muuallakin. Esimerkiksi Lempäälän seurakunnan Ristimäen hautausmaalla on erillinen metsähautausmaa, ja Hailuodon seurakunta kuvaa hautausmaataan pitkälti luonnontilaiseksi metsähautausmaaksi.
Samansuuntaisesta muutoksesta uutisoidaan Tanskassa. TV Syd kertoo Østbirkin kirkon hautausmaasta, johon on perustettu uusia luonnonmukaisia alueita kasvaneen kysynnän vuoksi.
Perinteisten sorakäytävien, leikattujen pensasaitojen ja tarkasti hoidettujen hautojen rinnalle on tullut metsäpohjaa ja luonnonkukkia.
Hautausmaan johtaja Peder Teglgaard kertoo muutoksen alkaneen paikkakunnalla noin kymmenen vuotta sitten. Nyt ensimmäisen luonnonmukaisen alueen rinnalle on avattu toinen.
Yhdellä haudoista perinteinen hautakivi on korvattu puunkannolla, johon on kiinnitetty vainajan tiedot sisältävä metallilaatta. Ajatuksena on, että myös muistomerkki muuttuu ja maatuu ajan myötä osana ympäröivää luontoa.
Luontosuhde muuttuu
Riben hiippakunnan piispa ja tanskalaisen hautausmaakulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Elof Westergaard arvioi TV Sydille, että hautausmaiden muutos seuraa ihmisten muuttunutta luontosuhdetta.
Hänen mukaansa aiemmin hautausmaita suunniteltiin pitkälti käytännöllisyys ja koneilla liikkuminen edellä, kun nykyisin omaiset arvostavat enemmän paikan tunnelmaa, puita ja pensaita.
Suomessa kehityksen merkittävin taustatekijä on tuhkauksen yleistyminen. Kirkkohallituksen mukaan tuhkausten osuus hautauksista on kasvanut pitkään, ja pienempi tilantarve mahdollistaa erilaisia uurnahautauksen ja muistamisen ratkaisuja.
Helsingin seurakuntayhtymän vuonna 2025 valmistuneessa krematorioselvityksessä arvioidaan tuhkausten määrän kasvavan Suomessa edelleen. Selvityksen mukaan tuhkausten osuus on kolminkertaistunut vajaassa 30 vuodessa.
LUE MYÖS:
Sotilaiden hautojen kuvaaminen muuttui Venäjällä maanpetokseksi (VU 15.8.2026)