Suomessa on hukkunut viime päivien aikana poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Vaikka tilastojen valossa kuluva kesä ei ole hukkumisten osalta erityisen synkkä, hukkumisia on tapahtunut useita lyhyessä ajassa.
Lisääntyneiden hukkumisten syille on arvioitu useita tekijöitä. Niitä ovat olleet muun muassa kolea alkukesä, heinäkuun helteet sekä ihmisten heikentynyt uimataito.
– Valitettavasti kuitenkin näyttää olevan niin, että nämä tapahtumat eivät ole tulleet vesiturvallisuusalan ammattilaisille, uinninvalvojille tai uimaopettajille millään tavoin yllätyksenä, uimaopettaja Joni Nikulainen kirjoittaa Helsingin Uutisissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Hän esittää keinoja hukkumisten ennaltaehkäisemiseksi. Ensimmäisenä keinona hän esittää lasten ja nuorten uimaopetuksen lisäämistä ja tehostamista, vanhempiakaan ikäluokkia unohtamatta.
– Mallia voi vaikkapa katsoa maista, joissa tavoitellaan laadukasta koululaisuinnin lopputulosta (esimerkiksi Saksa) tai joissa olosuhteiden pakosta erittäin hyvä uimataito on välttämätön kansalaistaito (valtamerten rantavaltiot, esimerkiksi Australia ja Uusi-Seelanti), Nikulainen ehdottaa.
Nikulaisen mukaan pystymme panostamaan lisää vesiturvallisuuden opetukseen koko yhteiskunnan tasolle. Hän esittää panostuksia etenkin koulujen uimaopetuksen laatuun ja tavoittavuuteen.
– Uimataidon oppiminen on kohtalaisen työläs ja intensiivinen prosessi, jossa kertaus ja riittävä toisto ovat opetuksen ytimessä. Nykyinen peruskoulun opetussuunnitelman vaatima opetuksen vähimmäistaso on absoluuttinen minimi, jonka tuloksia on nyt nähtävillä.
Viime aikojen hukkumiskuolemat ovat saaneet kunnat jopa sulkemaan uimarantoja. Rantojen sulkemisen sijasta Nikulainen toivoo, että yhteiskunnassa pohdittaisiin, millaisilla keinoilla uimapaikkojen parempi turvallisuus voitaisiin aidosti varmistaa.
– Uimaloissa ja rannoilla vesipelastusta suorittavien uinninvalvojien ja rantapelastajien koulutukseen voidaan panostaa nykyistä enemmän. Sama koskee vesiliikuntapaikkojen turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja ylläpitoa. Mielenkiintoista on, että Espoon ja Helsingin osaamisvaatimukset rantoja valvoville eroavat toisistaan merkittävästi, Nikulainen pohtii.
Kirjoituksensa lopuksi hän mainitsee, että osaamista löytyy. Hän viittaa esimerkiksi Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliittoon (SUH), jonka ammattilaiset ovat valmiita neuvomaan esimerkiksi kuntia ja oppilaitoksia.
– Meillä on myös paljon uimaseuroja ja yksityisiä uinninopetusta tarjoavia yrityksiä ja yrittäjiä, joiden asiantuntemukseen ja laadukkaaseen opetustoimintaan voimme nojata.
Myös muut asiantuntijat ovat olleet huolissaan tilanteesta. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutusasiantuntija Aleksandr Emifov kertoo tässä Verkkouutisten jutussa keinoja hukkumisten ennaltaehkäisemiseksi.
LUE MYÖS:
Miksi niin moni hukkuu nyt? Asiantuntija selittää, mistä on kyse
Onko hukkumisia nyt poikkeuksellisen paljon? Tilastot paljastavat totuuden
