Vuonna 2010 ylemmän, vähintään 300 opintopisteen laajuisen korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneista 40 prosentilla oli opintolainaa sen lukukauden lopussa, jonka aikana tutkinto suoritettiin. Vuonna 2014 lainaa oli jo 51 prosentilla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla myös opintolainojen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulla.
Vuonna 2010 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista opintolainaa oli hieman alle 41 prosentilla mutta vuonna 2014 jo 46 prosentilla. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräinen opintolainamäärä on kuitenkin pienentynyt viimeisten viiden vuoden aikana.
Miesten lainamäärät suurempia kuin naisten
Opintolainaa ottaneiden osuus oli molemmilla sukupuolilla jokseenkin yhtä suuri. Lainamäärät olivat kuitenkin miehillä huomattavasti suurempia kuin naisilla.
Eroja opintolainan käytössä oli myös iän suhteen. Vuonna 2014 opintolainaa oli valtaosalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 25–31-vuotiaista ja ylemmän, vähintään 300 opintopisteen laajuisen korkeakoulututkinnon suorittaneista 26–33-vuotiaista.
Monet eri tekijät ovat kannustaneet korkeakouluopiskelijoita opintolainan käyttöön. Valtion takaamia opintolainoja koskeva lainsäädäntö on muuttunut monella tapaa lainanottoa suosivampaan suuntaan.
Toisaalta inflaatio ja indeksikorotusten puuttuminen muun muassa opiskelijan omista tulorajoista ovat kurjistaneet opiskelijoiden taloudellista tilannetta vuosi vuodelta. Opintolainaan on saatettu turvautua myös siksi, ettei töitä ole ollut tarjolla yhtä paljon kuin aikaisemmin.