Saksassa käydään liittokansleriehdokas Olaf Scholzin vetämiä hallitusneuvotteluja, joihin osallistuvan hänen johtamiensa sosiaalidemokraattien (SPD) lisäksi liberaalit (FDP) ja vihreät.
Yhdeksi neuvottelujen vaikeimmista osa-alueista on saksalaislehti Der Spiegelin mukaan noussut ulko- ja puolustuspolitiikka – teema, jota vaalikampanjoissa tai edes hallitustunnusteluissa ei käsitelty juuri lainkaan.
Keskeisimpiä linjattavia kysymyksiä ovat Saksan suhteet Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan, Naton tulevaisuus, osallistuminen kansainvälisiin sotilasoperaatioihin sekä Saksan rooli maailmassa. Niistä – ja jopa aiheita käsittelevän neuvottelutyöryhmän tuottaman ohjelmaluonnoksen laajuudesta – on vallinnut puolueiden kesken selviä näkemyseroja.
Jakolinjoja ei kulje vain puolueiden välillä, vaan myös niiden sisällä, kertoo Der Spiegel. Vihreissä on aina ollut ulko- ja puolustuspolitiikkaan pragmaattisesti suhtautuva siipi ja vasen laita. Myös sosiaalidemokraateista osa lukeutuu pragmaatikkoihin, kun taas osa vannoo pasifismin nimiin.
Ulkoministeri Heiko Maasin johtama SPD:n neuvotteluryhmä tavoittelee nykyisen linjan jatkuvuutta, mutta sekä FDP että vihreät vaativat huomattavasti kovempaa asennetta suhteessa autoritaarisiin valtioihin, kuten Venäjään ja Kiinaan.
Kädenvääntöä puolustuksesta
Puolustuspolitiikan kuumin kysymys saattaa olla suhtautuminen ydinaseisiin Saksan maaperällä.
Vihreät ja SPD ovat ajaneet ydinaseista vapaata Saksaa FDP:n pysytellessä aiheesta vaitonaisena. Rheinland-Pfalzin osavaltiossa sijaitsevaan Fliegerhorst Büchelin tukikohtaan sijoitettuja USA:n ydinaseita on totuttu pitämään Naton ydinpelotteen tärkeänä osana.
Kysymyksen Saksan puolustusbudjetin tasosta Der Spiegel arvioi liian vaikeaksi, jotta sitä kyettäisiin hallitusneuvotteluissa ratkaisemaan. Maan puolustusministeriö on esittänyt määrärahojen kasvattamista Naton edellyttämälle kahden prosentin bkt-tasolle, mutta siitä kyetään tuskin yksimielisyyttä tässä vaiheessa saavuttamaan.
Eräänlainen virtahepo olohuoneessa on Venäjän Nord Stream 2 -hanke, jonka ainakin vihreät ovat halunneet pysäyttää kalkkiviivoille, mutta josta edes he eivät halua hallitusneuvottelujen vaarantumisen pelossa puhua.
Münchenin turvallisuuskonferenssia johtava Saksan ulkoministeriön entinen valtiosihteeri Wolfgang Ischinger uskookin, että hankalimmat kysymykset jäävät avainpoliitikkojen ratkaistaviksi vasta hallitusneuvottelujen jälkeen.
– Hallitusohjelma on vähäisempi haaste. Todelliset ongelmat alkavat vasta sitten, kun he alkavat hallita, hän sanoo Der Spiegelille.