Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella sallittaisiin vahinkoperusteisen metsästyksen ohella enintään 300 itämerennorpan kannanhoidollinen metsästys Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella koskien metsästysvuotta 2017—2018.
Esitys kasvattaisi pyyntikiintiötä viime vuodesta sadalla norpalla eli yli 50 prosentilla. WWF pitää esitettyä kiintiötä liian suurena, koska Pohjanlahden norppakanta toipuu vielä ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta kannan romahduksesta.
Tulevaisuudessa myös ilmaston lämpeneminen uhkaa WWF:n mukaan itämerennorppaa yhä enemmän.
– On tärkeää saada norppakanta kasvamaan mahdollisimman vankaksi, sillä jäätalvien heikentyessä sen poikiminen vaikeutuu yhä enemmän myös Itämeren pohjoisimmassa kolkassa Perämerellä, arvioi WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.
Ruotsin pyyntikiintiö on 130 norppaa. Kestävä kiintiö Suomessa olisi WWF:n mielestä korkeintaan 150 norppaa.
Pyyntiluvalla sallittavan metsästyksen tarkoituksena on ministeriön mukaan estää ja vähentää itämerennorppien kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. WWF:n mukaan näiden vahinkojen määrästä on kuitenkin hyvin vähän näyttöä.
Ministeriön laskelmien mukaan Suomen ja Ruotsin kiintiö yhdessä olisi noin kaksi prosenttia itämerennorppien kokonaismäärästä pelkästään Perämerellä ja noin 40 prosenttia kannan kasvusta. Ministeriön muistiossa todetaan, että ruotsalaisten arvion mukaan populaation koko voi olla yli 20 000 yksilöä.
WWF:n mielestä kannan todellinen koko on kuitenkin epäselvä. Siitäkin syystä kannan hoidossa tulisi järjestön mukaan noudattaa varovaisuusperiaatetta suotuisan kehityksen ja levittäytymisen turvaamiseksi.