Enemmistö matkustajalauttayhtiöistä on sitoutunut toimimaan vastuullisesti. Sen sijaan kansainväliset luksusristeilijät eivät lupaa lopettaa saastuttamista.
WWF kysyi huhtikuussa yli 50 Itämeren alueella toimivalta risteily- ja matkustajalauttayhtiöltä kysymyksen: ”Sitoudutteko siihen, etteivät aluksenne laske käsittelemättömiä jätevesiä Itämereen ja että jätevedet joko käsitellään asianmukaisesti laivalla tai tyhjennetään kokonaisuudessaan satamien vastaanottopisteisiin?”.
Kyselyn perusteella matkustajalauttayhtiöt ovat selvästi luksusristeilijöitä vastuullisempia.
– Enemmistö Itämerellä liikennöivistä matkustajalauttayhtiöistä ilmoitti sitoutumisestaan, mutta kansainvälisistä risteily-yhtiöistä ainoastaan yksi. Luksusristeilijöiden vastustuksen jatkuminen on suuri pettymys, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas sanoo.
Muutama risteily-yhtiö vastasi WWF:lle suoraan, mutta suurin osa vastauksista tuli alan kattojärjestö Cruise Lines International Associationin CLIA:n kautta.
– Risteilyalan kattojärjestön koordinoitu vastarinta osoittaa valitettavasti vastuullisuuden puutetta ja voi estää edelläkävijäyritysten erottumista. Jätevesien laskeminen mereen on myös matkustajien toiveiden vastaista, sillä he eivät halua jatkaa herkän meren saastuttamista, Kuningas sanoo.
Kiellon asettaminen vastatuulessa
Itämerellä risteilee vuosittain liki neljä miljoonaa turistia, jotka tuottavat päivittäin keskimäärin 170 litraa jätevettä henkilöä kohden. Suurin osa risteilyaluksista pumppaa edelleen jätevetensä laillisesti Itämereen. Jätevedet sisältävät typpeä ja fosforia, jotka rehevöittävät osaltaan jo ennestään kuormitettua merta.
Osa aluksista käsittelee jätevesiä ennen kuin pumppaa ne mereen. Käsittely ei kuitenkaan ole riittävän tehokasta juuri leviä ruokkivien ravinteiden suhteen. Käsittelyn pitäisi poistaa vähintään 70 prosenttia typestä ja 80 prosenttia fosforista.
Suomi, lukuisat muut Itämeren rantavaltiot ja WWF ovat jo vuosikausia yrittäneet saada jätevesien laskemisen pysäyttävää kieltoa voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n ja Helcominn kautta. Kiellon täytäntöönpanoa lykättiin jälleen kerran tortaina pidetyssä IMO:n kokouksessa Lontoossa.
Käsittelemättömien jätevesien laskeminen mereen olisi tämän päivän päätöksen mukaan kiellettyä uusille aluksille vuodesta 2019 ja kaikille aluksille vasta vuonna 2021. Alun perin kiellon oli määrä astua voimaan jo 2013.
Tulevan kiellon lainvoimaisuus on kuitenkin vielä kyseenalainen, eikä se mahdollisesti tule koskemaan Venäjän merialuetta Suomenlahdella. Lainvoimaisuus muuta Itämerta koskevalle kiellolle pyritään saamaan voimaan vuoden päästä pidettävässä IMO:n kokouksessa.
– Kaikki kieltoon liittyvät päätökset ovat lykänneet sen aikataulua. Sen lisäksi Venäjän vastustuksen vuoksi on vaarana, että Suomenlahdella voisi kiellonkin jälkeen laskea jätevesiä mereen, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
WWF:n julkaisema lista löytyy osoitteesta panda.org/sewagefreebaltic