Sinuhe Wallinheimo on huolissaan maaliskuun kehysriihessä lukioihin kohdistuneista päätöksistä.
Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus päätettiin puolittaa vuodesta 2015 lukien. Lisäksi lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus päätettiin rajata enintään kolmeen vuoteen vuodesta 2017 alkaen.
Toteutuessaan erityisesti jälkimmäinen päätös olisi Wallinheimon mielestä myrkkyä niin urheilulukioille kuin koko kotimaiselle huippu-urheilulle.
– Tällä hetkellä noin puolet urheilulukiolaista tarvitsee yli kolme vuotta valmistukseen ylioppilaaksi ja satsata maksimaalisesti kansainvälisen tason huippu-urheilijan uraan. Jos mahdollisuus neljänteen vuoteen viedään pois, nuoret urheilijat joutuvat käytännössä valitsemaan joko urheilu-uran tai koulutuksen väliltä. Tämä ei voi olla kenenkään tavoite, Wallinheimo toteaa.
Hän muistuttaa myös urheilulukioiden keskeisestä roolista pari vuotta sitten käynnistyneen huippu-urheilun muutosprosessin toteutuksessa.
– Pelkästään Sotshin Olympiamitalisteista kahdellakymmenellä on urheilulukiotausta. Se kertoo olennaisen urheilulukioiden toimivuudesta. Yhtään liioittelematta voi todeta, että kotimaisen huippu-urheilun tulevaisuus ja tuleva olympiamenestys ovat nyt opetusministerin käsissä, Wallinheimo sanoo.
Wallinheimon kirjallisen kysymyksen allekirjoitti myös 12 muuta kansanedustajaa sekä hallituksen että opposition puolueista.
Vuonna 2013 urheilulukioissa opiskeli ja urheili yhteensä 2370 nuorta ja aloittavan nuoren peruskoulun päättöarvioinnin lukuaineiden keskiarvo oli keskimäärin 8.65.