Joukko eurooppalaisia, venäläisiä ja kiinalaisia tiedevaikuttajia ja tutkijoita kokoontuu tällä viikolla Helsingissä Pan-Eurasian Experiment eli PEEX-ohjelmaa käsittelevään konferenssiin.
PEEX on vuosikymmeniä kestävä monialainen, pohjoisen ja arktisen alueen tutkimusohjelma. Se sisältää pääasiassa luonnontieteellistä perustutkimusta, mutta sen odotetaan tuottavan myös konkreettisia ja teknisiä ratkaisuja ympäristöongelmiin.
– Ilmaston lämpeneminen ja monet vastaavat ekosysteemin muutokset vaikuttavat dramaattisesti arktisella ja boreaalisella seudulla. Ne ovat myös juuri niitä alueita, joista tiedämme vähiten, toteaa PEEX-ohjelman primus motor, akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.
– Nämä ovat perimmäisiä syitä siihen, että esimerkiksi ilmastomallit ovat monelta kohdin puutteellisia. PEEX:n avulla on tarkoitus paikata näitä aukkoja, hän jatkaa.
Kulmalan mukaan ohjelmalla halutaan myös tukea niitä pohjoisen vyöhykkeen ihmisiä, joiden elinkeinot ja kulttuuri ovat vaarantuneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Heidän sopeutumistaan voidaan helpottaa esimerkiksi parantamalla sään ääri-ilmiöistä varoittavia laitteita ja järjestelmiä.
Havaintoasemien ketju Skandinaviasta Kiinaan
Ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän vuorovaikutusten ymmärtämiseksi tarvitaan alueellisesti kattavaa mittausdataa. Sama pätee ilmaston ja yhteiskunnan välisten takaisinkytkentöjen tuntemiseen. Dataa saadaan esimerkiksi havaintoasemilta tai kaukokartoitusmenetelmillä, kuten satelliittien avulla.
Yhtenä PEEX:n tavoitteena on rakentaa ja varustaa laaja havaintoasemien ketju Skandinaviasta Siperian yli Kiinaan. Tämän osahankkeen alkuvaiheessa aiotaan keskittyä jo olemassa olevien havaintoasemien kehittämiseen ja niiden yhteensopivuuden varmistamiseen.
PEEX-ohjelmaa on tähän mennessä laadittu satojen fyysikoiden, kemistien ja biotieteilijöiden voimin. Jos suunnitelma uusien havaintoasemien rakentamisesta toteutuu, tarvitaan lisäksi myös insinöörejä, ammattitaitoisia rakentajia ja logistiikan asiantuntijoita.
– PEEX:n kaltaisen monialaisen ohjelman läpivieminen onnistuneesti vaatii usean maan hallituksen tuen, pohtii professori Sergej Zilitinkevich Ilmatieteen laitokselta. Hän on Kulmalan ohella PEEX-ohjelman kantava voima.
– Toivomme myös elinkeinoelämän, yritysten ja kansalaisjärjestöjen osallistuvan PEEXiin, Zilitinkevich lisää.
PEEX on mittasuhteiltaan ja mahdollisilta tuloksiltaan hanke, jota voisi verrata Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin perustamiseen 60 vuotta sitten.
Hankkeen kokonaiskustannukset nousevat satoihin miljooniin euroihin.
– Lähdemme PEEX:ssä aidosti kohti tuntematonta. Monista ilmakehän molekyyli- ja atomitason tapahtumista meillä on vain aavistus, eikä välttämättä sitäkään. Emme ehkä vielä osaa edes kysyä oikeita asioita, Kulmala sanoo tiedotteessaan.
Kulmalan ryhmään kuuluu fyysikoita, kemistejä, bio- ja yhteiskuntatieteilijöitä kaikkialta maailmasta. Hän työskentelee Helsingin yliopiston fysiikan professorina. PEEX-hanketta vievät Suomessa eteenpäin myös Ilmatieteen laitos ja International Eurasian Academy of Sciences.