[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”vuosi-vaaleihin-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]– Me harrastetaan molemmat korista Feeniks Basketissa, kertoo yksitoistavuotias Emma Seestie viitaten pipossa näkyvään logoon.
Yhdeksänvuotias pikkusisko Lotta pelaa lisäksi lentopalloa ja pesäpalloa. Koulu on maanantailta päättynyt ja tytöt esittelevät tottuneesti kuntolaitteita Silvalan puistossa Humppilassa. On jalkakyykkyä, penkkipunnerrusta, soutulaitetta. Eniten tyttöjä näyttäisivät kiinnostavan kuitenkin kiipeilytelineet, joissa voi heilua tai keinua.
Puistossa järjestetään säännöllistä toimintaa, kuten senioreiden jumppatunteja. Emman ja Lotan äiti Hanne Seestie – kokoomuslainen kunnanvaltuutettu – kertaa viime vuonna rakennetun puiston historiaa. Kiitos kuuluu humppilalaiselle, 86-vuoden iässä kuolleelle Yrjö Silvalalle, joka oli päättänyt testamentata yli 600 000 euron arvoisen omaisuuteensa kunnan käyttöön.
”Yrjön ainoana toivomuksena oli, että Humppilan kunta huolehtii kaikista kuolemaan ja hautajaisiin liittyvistä järjestelyistä ja vaatimattomasta muistotilaisuudesta”, kuvataan Humppilan kunnan nettisivuilla.
Seestien mukaan poliittinen yhteisymmärrys rahojen käytöstä liikuntapuiston perustamiseksi syntyi varsin helposti. Rahat haluttiin käyttää kohteeseen, josta jäisi kuntalaisille niin sanotusti ”pysyvä jälki”.
– Tätä puistoa on helppo hyödyntää monipuolisesti, kun tuossa vieressä sijaitsee vielä urheilukenttä, Seestie huomauttaa.
Tytöt hyppäävät polkupyöriensä selkään ja lähtevät kotiin. Aivan Silvalan puiston tuntumassa sijaitsee myös kunnantalo.
Seestie sekä toinen kokoomusvaltuutettu Janne Kankare, joka toimii myös Humppilan Kokoomuksen puheenjohtajana, ovat tulleet hieman etuajassa kunnanhallituksen pian alkavaan kokoukseen.
On hetki aikaa pohtia, miksi kokoomus menestyi viime kuntavaaleissa täällä Humppilassa. Ja mitä tästä voisi ottaa opiksi vuoden 2021 kuntavaaleja kohti mentäessä.
– On oltava riittävästi ehdokkaita, korostaa Seestie ensi töikseen.
Humppila on pieni, reilun kahdentuhannen asukkaan kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä. Suurimmat puolueet kunnassa ovat keskusta ja SDP, mutta eniten kannatustaan lisäsi viime kuntavaaleissa kokoomus.
Kokoomuksen kannatus nousi reilulla kahdeksalla prosenttiyksiköllä 21,4 prosenttiin. Paikkamäärä valtuustossa kasvoi kolmesta viiteen. Kokoomuksen listoilla oli vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaita kymmenen, kun edellisissä kuntavaaleissa heitä oli kuusi.
Määrällä oli siis vaikutusta lopputulokseen. Muttei tietenkään yksistään. Listoilla on oltava monipuolisia, eritaustaisia ihmisiä.
Näiden hankkimiseksi tarvitaan taas aktiivista, määrätietoista jalkatyötä. Ja tämä kaikki lähtee asenteesta. Seestie ja Kankare nostavat esiin Kaupin Pentin, kunnan pitkäaikaisen kokoomusvaikuttajan, joka oli ”tosi aktiivinen kyselijä”.
Humppilassakin on jo tehty alustavaa listaa sopivista kuntavaaliehdokkaista.
– Kysyttäviä on varmaan kolmisenkymmentä, joista kymmenen pitäisi saada listoille. Se on minimi, katsoo Kankare.
Kankare itse on lähdössä ehdolle. Seestie pohtii vielä asiaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585298330696{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”vuosi-vaaleihin-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomus oli viime kuntavaaleissa valtakunnan ykkönen 20,7 prosentin kannatuksella. Ykkösasemaa lähdetään puolustamaan myös reilun vuoden päästä pidettävissä kuntavaaleissa.
Puolueen valtakunnallinen menestys ei toki ratkea Humppilassa, vaan isoissa kasvukeskuksissa. Silti: jokainen kunta on tärkeä.
– Valmistautuminen kuntavaaleihin on meillä jo täydessä käynnissä. Kunnissa on meneillään ehdokashankinta sekä organisoituminen; kuka vastaa mistäkin, kuvaa kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko tämänhetkistä tilannetta.
Kokoomuksen valtakunnalliseksi kuntavaalipäälliköksi valittiin maaliskuussa Antti Ahonen, joka siirtyy tehtävään määräajaksi kokoomuksen Satakunnan piirin toiminnanjohtajan paikalta.
Kokoomuksella oli viime kuntavaaleissa reilut 5 700 ehdokasta, kun tavoite oli 7 200. Ehdokkaiden määrä on ollut laskusuunnassa, kuten valtaosin muissakin puolueissa.
– Tavoite on nyt taittaa ehdokasmäärän väheneminen eli saada listoille enemmän ehdokkaita kuin viimeksi, sanoo Kokko.
Kuntavaaliehdokkaiksi kokoomuksen listoille on tässä vaiheessa lupautunut satoja ihmisiä eri puolilla maata. Varsinainen kokoomuksen ehdokashankintakampanja tulee julki vielä kevään aikana.
Kun katsotaan historiassa taaksepäin, muutos kuntavaaliehdokkaiden määrän vähenemisessä on kautta puoluekentän entistäkin selkeämpi. Vuoden 1980 vaaleissa ehdolla oli kaikkiaan lähes 67 000 ihmistä, mikä on tuplamäärä viime kuntavaaleihin verrattuna.
Toisaalta kuntiakin oli tuolloin lähes 450 ja valtuustoihin valittiin vajaat 13 000 ihmistä, kun viime kuntavaaleissa enää noin 9 000. Silti 2000-luvulle tultaessa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden on vähemmän, mitä ennen.
Palataan takaisin tähän päivään ja kokoomuksen ehdokashankintaan. Listoille tarvitaan monipuolisia ehdokkaita.
Jos katsotaan kokonaisuutta, keitä erityisesti?
– Yksi haastava kohderyhmä ovat ruuhkavuosia elävät ihmiset eli he, joilla on kiirettä niin töissä kuin kotonakin. Olisi tärkeä saada myös heidän äänensä kuuluviin kuntapolitiikassa, sanoo Kokko.
Kokoomus on nyt oppositiossa. Miten tämä näkyy tulevissa kuntavaaleissa?
– Kuntavaalithan ovat hallituksen puolivälimittari. Varmasti ihmiset tulevat ihan oikeutetusti kysymään talous- ja työllisyysasioiden perään.
Yksi selkeä kokoomusteema liittyy kunnalliseen itsehallintoon.
– Kyllähän me käymme tässä myös taistelua maakuntamallia vastaan. Puolustamme lähipalveluita ja kunnallista päätöksentekoa ylipäänsä. Kuntien talous on myös ahdingossa eri puolilla Suomea ja tähän meillä kokoomuslaisilla on kova halu löytää ratkaisuja.
Kokoomuksen puoluesihteeri korostaa, että jokaisessa kunnassa tunnistetaan kuitenkin parhaiten omat puheenaiheet ja teemat, jotka koskettavat kuntalaisten arkea.
On myös selvää, että ajankohtaiseksi yltynyt koronavirusepidemia heijastuu ja jättää isot jälkensä koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Miten – tämä kaikki oli vielä epäselvää tätä juttua kirjoitettaessa. Kokoomus on keskeyttänyt myös toistaiseksi puolueen tilaisuuksien järjestämisen ja puoluejohdon kiertueet.
Palataan takaisin kunnantalon saliin Humppilassa. Mikä on teidän kuntanne suurin haaste?
– Suurin haaste on, miten pärjäämme taloudellisesti ja selviämme muutoksesta, joka tässä maassa on meneillään, vastaa Kankare viitaten väestökatoon, joka koskettaa Humppilaakin.
Humppilan vuoden 2020 talousarviossa viitataan väestöennusteeseen, jonka mukaan kunnan väkiluku laskee neljänneksen vuoteen 2040 mennessä. Väestön väheneminen vaikuttaa kunnan saamiin verotuloihin ja valtionosuuksiin. Humppilassa veroprosentti on nyt 22 eli yli keskitason.
Yleistä taloustilannetta kuvataan ”tasaisen haastavaksi” ja laskevat valtionosuudet ovat aiheuttaneet kunnan tuloihin ”vaikeasti paikattavan vajeen”.
Mistä te olette joutuneet tinkimään?
– Investointeja on tietysti joutunut tarkkaan miettimään, korostaa Kankare.
Kankare ja Seestie mainitsevat urheilukentälle suunnitellun huoltorakennuksen, jota kokoomus ajoi, mutta josta jouduttiin rahojen puutteessa yhteisymmärryksessä luopumaan. Katuvalaistuksissa on säästetty. Kun ihmisiä on eläköitynyt, työpaikkoja on järjestelty uudelleen. Ja niin edelleen.
Talouden kääntäminen nousu-uralle edellyttäisi kunnassa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja seudullista yhteistyötä. Lapsiperheitä tarvittaisiin. Vauvarahastakin on keskusteltu.
Humppilan keskeinen sijainti on kokoomuslaisten mielestä kuitenkin tulevaisuuden valttikortti. Junalla pääsee täältä niin Turkuun kuin Tampereellekin alle tunnissa. Tätä eivät monet työmatkalaiset ole vielä hoksanneet. Täällä olisi luonto lähellä ja tilaa asua. Edullisestikin.
– Tämän sijaintimme kun osaamme hyödyntää oikein, ei meillä pitäisi olla kuin kasvua edessä, näkee Kankare.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585298330696{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”vuosi-vaaleihin-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomuksen valtakunnallisen menestyksen kannalta kaupungit ja kasvukeskukset ovat avainasemassa.
Puolueen kannatus yli 100 000 asukkaan kaupungeissa oli viime kuntavaaleissa reilut 25 prosenttia. Vihreät haastavat kuitenkin voimakkaasti. Viime kuntavaaleissa vihreiden vastaava kaupunkikannatus oli noin 20 prosenttia, missä nousua edellisvaaleista viitisen prosenttiyksikköä.
Kokoomuksen yksi haaste tuleviin kuntavaaleihin olisi saada entistä useammassa kaupungissa niin sanotut täydet listat.
Kuntavaaleissa kukin puolue voi asettaa ehdokkaita enintään puolitoistakertaisen määrän suhteessa valtuuston kokoon. Kun esimerkiksi Helsingissä valtuutettuja valitaan 85, puolueen ”täysi lista” merkitsee pääkaupungissa 127:tä ehdokasta.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomus onnistui saamaan 20 suurimman kaupungin joukosta 13:ssa täydet listat. Vajaiksi jäätiin Jyväskylässä, Porissa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Vaasassa, Mikkelissä ja Salossa. Seuraavaksi parhaiten listat täyteen sai SDP, joka onnistui vastaavasti yhdeksässä kaupungissa.
SDP sai viime kuntavaaleissa kokoomusta paremmin listat täyteen kuitenkin seuraavassa kaupunkikategoriassa eli 20–40 suurimman kaupungin joukossa. Tämä on tarkoitus kääntää kokoomuksen voitoksi tulevissa kuntavaaleissa.
Kaupunkien lisäksi katsetta suunnataan myös niin sanottuihin nollakuntiin eli niihin pieniin kuntiin, joissa puoluetta ei voinut käytännössä äänestää tai valtuustoon ei saatu yhtäkään kokoomusedustajaa. Tällaisia kuntia on viime vaalien jälkeen parisenkymmentä.
– Kokoomus on satavuotinen kansanliike ja tavoite pitää olla se, että puoluetta voi äänestää kaikkialla Suomessa. Toki valtakunnalliseen vaalitulokseen näillä aivan pienimmillä kunnilla on äärimmäisen vähän merkitystä, mutta periaatteellinen merkitys on sitäkin suurempi, sanoo Kokko.
Suunnitteilla on niin sanottu Valot päälle -kiertue, jossa puoluesihteeri jalkautuu yhdessä alueen kansanedustajien ja toiminnanjohtajien kanssa tapaamaan ihmisiä kuntiin, joissa kokoomuksen toiminta on hiipunut tai sitä ei käytännössä ole. Kiertueen kohtalo ja ajoitus jää vielä nähtäväksi koronavirusepidemiasta johtuen.
Sillä, miten puolue onnistuu haalimaan listoilleen ehdokkaita, on iso merkitys etenkin kuntavaaleissa. Tätä korostaa myös tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta.
– Kuntapolitiikan houkuttelevuus on viime vuosina pienentynyt. Ihmisten elämänmeno on hektisempää ja kilpailu vapaa-ajasta kiristynyt. Samaan aikaan politiikan teko ei ole muuttunut suinkaan vähemmän vaativammaksi vaan pikemminkin päinvastoin. Yhtälö on haastava, kuvaa Westinen perusasetelmaa.
Onnistunut ehdokasasettelu povaa puolueelle menestystä kuntavaaleissa, mutta ehdokasmääristä ei voi tehdä liian suoria johtopäätöksiä.
Isommista puolueista keskustalla oli viime kuntavaaleissa eniten ehdokkaita. Puolue sai myös valtuustoihin lähes kaksinkertaisen määrän ihmisiä verrattuna esimerkiksi kokoomukseen. Keskustan menestys lepää tunnetusti nimenomaan useiden, mutta väkimäärältään pienten kuntien varassa. Keskustan kannatusosuus yli 100 000 asukkaan kaupungeissa oli sen sijaan vain 7,5 prosenttia.
Entä miten mielipidemittauksia johtava perussuomalaiset tulee menestymään vuoden 2021 kuntavaaleissa? Westinen ja e2 Tutkimuksen toinen tutkija Ville Pitkänen ovat laskeskelleet, että perussuomalaisten kuntavaalimenestys korreloi todella vahvasti puolueen ehdokasmäärän kanssa.
Tällaisia johtopäätöksiä he tekivät vuoden 2017 kuntavaalien alla julkaisemassaan tietopaketissa, jossa he vertailivat 2000-luvun kuntavaalien asetelmia.
Perussuomalaiset näyttäisi heränneen jo aktiiviseen värväyskampanjaan. Nettisivuilla pyörii video, jossa puheenjohtaja Jussi Halla-aho houkuttelee ehdokkaaksi – ”ehkä juuri sinua”.
Viime kuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokasmäärä romahti. Taustalla vaikutti hallituskriisi ja puolueen hajoaminen. Listoille saatiin vain noin 3 800 ehdokasta, kun vuoden 2012 kuntavaaleissa ehdokkaita oli noin 4 400. Tälläkin ehdokasmäärällä puolueen valtakunnallinen kannatus jäi kuitenkin 12,3 prosenttiin.
Humppilan valtuustosta perussuomalaiset putosi vuoden 2017 kuntavaaleissa. Puolueen ainoa ehdokas oli kunnantaloa vastapäätä mopo- ja pienkonehuoltoliikettään pyörittävä Tuomo Haaksi, joka ei siis päässyt läpi.
– Olin muuttanut tänne alle vuosi sitten eikä minua juuri tunnettu, perustelee mustassa Master at Work – paidassaan asiakkaita palveleva Haaksi.
Samalla hän tervehtii koulusta reppu selässä liikkeeseen tulevaa Henni-tytärtään:
– Ai sä et mennytkään suoraan kotiin?
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Haaksi ei aio olla ehdolla.
– Ei ole aikaa. Päivät menevät tässä ja illat harrastuksissa; taekwondoa ja salilla käyntiä.
Lapsiperheitä ja työpaikkoja. Niitä pitäisi Haaksin mielestä Humppilaan saada. Ja miten?
– Jaa-a. Tekisin varmaan töitä tuolla vastapäätä, jos tietäisin, hän vastaa viittilöiden kunnantalon suuntaan.
Tutkija Jussi Westisen mukaan perussuomalaisten tulevaa kuntavaalimenestystä on tällä hetkellä ”todella vaikea ennakoida”. Asiaan vaikuttaa paitsi se, miten hyvin puolue onnistuu ehdokashankinnassa, myös kuntavaalien heikko äänestysaktiivisuus. Se on suosinut perinteisesti kokoomusta.
– Lienee itsestään selvää, että ehdokasmääräennätystä siellä (perussuomalaisissa) lähdetään nyt hakemaan. Tässä poliittisessa tilanteessa listoille voi olla pyrkyä, kun puolueella on nostetta.
Westinen ei pois sulje, ettei perussuomalaiset voisi nousta kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksikin. Kolmen parhaan joukossa oleminen ”on varmasti mahdollista” – harppaus suureksi kuntapuolueeksi on vielä ottamatta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585298330696{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”vuosi-vaaleihin-04″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Sosiaalisen median kärjistyneestä keskustelukulttuurista ja vihapuheesta on tullut uusi ilmiö, joka saa entistä useamman epäröimään ehdolle lähtemistä kuntavaaleissa.
Valtioneuvoston kanslian teettämän tuoreen ”Viha vallassa: Yhteiskunnan päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivä vihapuhe demokratian uhkana” -tutkimuksen mukaan kolmannes kuntapäättäjistä kertoi vihapuheen vähentäneen heidän haluaan osallistua päätöksentekoon.
Moni harkitsi politiikan jättämistä kokonaan tai oli sen jo jättänytkin. Lähes puolet kertoi halunsa osallista julkisiin keskusteluihin vähentyneen. Monet pelkäsivät ”kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa. Iso osa kuntapäättäjistä kertoi kokeneensa vihapuhetta paitsi tuntemattomilta, myös oman kunnan luottamustehtävissä toimivilta.
”Itse kaipaisin neuvoja luottamustehtävässä toimiessani, miten loukkaavan sävyiseen puheeseen pitäisi puuttua, milloin ja kenen ensisijaisesti tulisi puuttua julkisessa tilaisuudessa esim. valtuuston kokous”, pohdiskeli eräs kuntapäättäjä avovastauksessaan.
Vihapuheelle ei ole olemassa selkeää määritelmää. Tutkimuksessa sillä viitattiin halventaviin, uhkaaviin tai leimaaviin ilmaisuihin, jotka liittyvät joko kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja siihen vastasi noin 1 300 kuntapäättäjää ja vajaa puolet kansanedustajista.
Minkälaisia kokemuksia humppilalaisilla on yhteistyöstä muiden valtuutettujen kanssa? Entä sosiaalisen median ”kivityskampanjoista”?
Janne Kankare ja Hanne Seestie kertovat, että yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa on sujunut Humppilassa pääosin hyvin ja rakentavassa hengessä.
Ongelmana ovat olleet lähinnä ”yksittäiset populistiset ulostulot” liittyen joihinkin tunteita herättäviin hankkeisiin kunnassa. Rummutusta on yllättävän helppo jatkaa sosiaalisessa mediassa, vaikka valtuusto olisi tehnyt jo asiaan liittyvän päätöksenkin.
– Sosiaalisessa mediassa on helppo kärjistää ja saada ihmiset uskomaan asiat tietyllä tavalla – tosiasioita hämärtäen, harmittelee Kankare.
– Monet kuntalaiset eivät voi mitenkään ymmärtää asioiden monimutkaisia taustoja. Syy- ja seuraussuhteet menevät helposti sekaisin, jatkaa Seestie.
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko tiedostaa ongelman, joka liittyy sosiaaliseen median kärjistyneisiin keskusteluihin, vihapuheeseen ja monien epäröintiin lähteä kuntavaaliehdokkaaksi.
Puoluesihteerin mielestä ”kansallinen ryhtiliike” olisi tältä osin paikallaan. Sosiaalinen media ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi enää käyttäytymissääntöjä. Vihapuheen ja muun epäasiallisen käytöksen edessä ei pidä kuitenkaan lannistua:
– Me taistelemme tätä vastaan parhaiten toimimalla itse fiksusti.
Kristiina Kokon mielestä kuntapäättäjät ovat monessakin mielessä ”arjen sankareita”.
– He ansaitsevat kaiken sen arvostuksen ja tuen, mikä meillä on saatavissa. Haluaisin rohkaista ihmisiä myös siinä, että meillä kokoomuksessa kukaan ei jää yksin vihapuheen kanssa. Meillä on iso joukkue ja haluamme tukea ja kannustaa tässä jokaista ehdokasta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]