Asiantuntijatyöryhmän raportin mukaan vuoden 2005 sinänsä onnistuneessa eläkeuudistuksessa toteutettu varhaiseläkejärjestelmien ehtojen kiristäminen pidensi työuria, vanhuuseläkeiän ehtoihin tehdyt muutokset sen sijaan ei.
– Tämän jälkeen muuttunut kuva eliniän kasvun nopeudesta sekä kasvanut huoli julkisen talouden kestävyydestä korostavat reformin jatkamisen tarvetta, raportissa todetaan.
Asiantuntijaryhmän arvion mukaan eläkkeelle siirtymisiän odote näyttäisi jäävän vuonna 2025 ilman uusia politiikkatoimia noin vuoden alhaisemmaksi kuin tavoitteeksi asetettu 62,4 vuotta. Tavoitteen saavuttaminen hillitsisi eläkemaksujen nousupainetta ja supistaisi julkisen talouden kestävyysvajetta.
25-vuotiaiden eläkkeelle siirtymisiän odote on kohonnut ennakoitua nopeammin. Vuonna 2012 se oli 60,9 vuotta. Tulevaisuutta ajatellen tapahtunut nousu antaa kehityksestä liian myönteisen kuvan. Työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja korvaaminen työttömyysturvan lisäpäivillä on vähentänyt eläkkeelle siirtymistä, mutta järjestely on lisännyt vastaavasti ikääntyneiden työttömyyttä eikä ole siksi pidentänyt työuria.
Työurien pituus vaikuttaa koko julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Mitä varhaisempi on työstä poistumisikä, sitä pienempiä ovat kokonaistuotannon taso ja verokertymä. Liian lyhyet työurat lisäävät myös eläkeläisten pienituloisuutta.
Eläkeiän ja -tason muutokset ratkaisuksi
Asiantuntijaryhmän mukaan eläkejärjestelmä voi sopeutua eliniän pidentymiseen korottamalla maksuja, heikentämällä eläkkeitä, muuttamalla työssä- ja eläkkeelläoloajan suhdetta tai näitä keinoja yhdistämällä.
Raportin mukaan eläkkeiden tason, eläkeiän ja vakuutusmaksujen yhdistelmällä voidaan sopeutua monipuolisimmin pitenevään elinikään.
Tällöin keinojen vaikutus vaihtelee painotuksen mukaan. Eläketason ja eläkeiän sopeuttamisen yhdistelmällä päästäisiin siihen, ettei voimistuva elinaikakerroin johda liian alhaisiin eläketasoihin eikä toisaalta pelkästään vanhuuseläkeikää korottava malli johda kohtuuttoman pitkän työuran vaatimukseen tai liiaksi kohoavaan eläkemenoon. Eläkeiän nouseminen siis mahdollistaisi elinaikakertoimen lieventämisen.
Korkeampi vanhuuseläkeikäraja pidentäisi työuraa suhteessa eläkkeellä oloaikaan. Toimiakseen tämä edellyttäisi muiden työvoimasta poistumisreittien, kuten työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen käytön, rajoittamista.
– Jos työttömyysputki ja osa-aikaeläke säilytetään nykymuodossaan, vanhuuseläkeiän nosto saattaa jopa lyhentää työuria, raportissa sanotaan.
Eläketasoa voidaan sopeuttaa eliniän kasvuun elinaikakertoimella tai muuttamalla eläkkeen karttumaprosentteja, palkkakerrointa tai eläkeindeksejä. Elinaikakerroin on ollut käytössä vuodesta 2010. Jos keskimääräinen elinaika pitenee, elinaikakerroin alentaa kuukausieläkettä, jos työurat eivät pitene riittävästi. Elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan ei kuitenkaan ole vielä luotettavaa tietoa.
Raportin mukaan eläkemaksuja nostamalla voidaan vähentää tulojen ja menojen epätasapainoa, mutta tällöin työnteon kannustavuus saattaa kärsiä ja verojen korotusvara pienentyä, mikä haittaisi hyvinvointipalvelujen rahoitusta.
– Pitkällä aikavälillä maksujen korotus ei siten ole ensisijainen tapa sopeutua elinajanodotteen kasvuun, raportti linjaa.
Eläkkeelle siirtymisen joustavuus syytä säilyttää
Asiantuntijaryhmän mielestä eläkkeelle siirtymisen joustavuus on tärkeää ja se olisi syytä säilyttää. Siinä olisi otettava huomioon ihmisten erilaiset työmarkkina-asemat.
– Tämän takia olisi tarpeen tutkia myös mallia, jossa nykyisen kannustinkarttuman sijasta eläkkeen myöhemmästä nostamisesta saisi erillisen hyvityksen. Vastaavasti ennen vanhuuseläkeikää nostettuun eläkkeeseen kohdistettaisiin varhennusvähennys. Ansiotyö kartuttaisi eläkettä normaalin karttuman mukaisesti. Tällaiseen järjestelmään voisi kytkeytyä luontevasti myös kustannusneutraali, joustava osa-aikaeläke, raportti esittää.
Työryhmä ei ole tehnyt eläkepoliittisia linjauksia, koska niiden tekeminen kuuluu eläkeuudistuksen varsinaisten valmistelijoiden tehtäviin.
Lue myös:
Akava valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alarajasta
STTK: Eläkejärjestelmää ei tarvitse myllätä
SAK: Varhaiseläke säilytettävä
Häkämies: Eläkeneuvotteluissa löydettävä uusia toimia
PAM: Eläkeraportti ”yksi taustatyö muiden joukossa”