Kerrostaloyksiöiden vuokrien kasvu pääkaupunkiseudulla on rauhoittunut merkittävästi ja samanaikaisesti koko maassa yli kolme huonetta ja sitä suurempien kerrostalovuokra-asuntojen vuokrien kasvuero yksiöihin verrattuna on pienentynyt, sanoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Hän toteaa, että vuokralla-asumisen yleistyminen on aiempina vuosina näkynyt pääasiassa yhden henkilön kotitalouksissa. Koronavuonna 2020 vuokralla asuminen on kasvanut selvästi myös yli neljän hengen talouksissa.
– Suurempien vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut ja sille on useita syitä. Varmasti yksittäinen tekijä on etätyöskentelyn lisääntyminen pandemian aikana. Jo entuudestaan vuokralla-asuvat huomaavat tarvitsevansa lisätilaa.
Corinin mukaan on myös mahdollista, että kotitaloudet, jotka ovat vielä epävarmoja lisätilan tarpeesta eivät ole halukkaita ostamaan heti suurempaa asuntoa, vaan lisäneliöiden tarvetta testataan ensiksi vuokra-asunnon muodossa ennen varsinaista ostopäätöstä.
Asuntojen ostohinnat ovat nousseet voimakkaasti etenkin kasvukeskuksissa, joka voi hyvin lisätä vuokralla-asumisen suosiota. Vuonna 2020 vanhat kerrostalokolmiot kallistuivat keskimäärin 2,7 prosenttia ja yksiöt 2,2 prosenttia.
Kasvukeskuksissa suurten kerrostaloasuntojen hinnoissa yli viiden prosentin vuosikasvut ovat olleet tavallisia. Kerrostalokolmioiden ja sitä suurempien hinnat kasvoivat yksiöitä 3,3 prosenttiyksikköä nopeammin viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Ero oli suurin sitten vuoden 2000.
– Samanaikaisesti vuokrien kasvuero yksiöiden ja suurempien asuntojen välillä on kadonnut. Ennen koronaa tilanne oli eri, koska tuolloin yksiöiden vuokrat nousivat selvästi suurempia asuntoja nopeammin, Corin sanoo.
Asuntosijoittajien fokus on hänen mukaansa ollut selvästi viime vuodet pienemmissä asunnoissa, kuten yksiöissä. Pandemia on kuitenkin muuttanut kehitystä vuokramarkkinoilla. Moni tekijä osoittaa kasvukeskusten suurempien vuokra-asuntojen markkinan pidempiaikaiseen piristymiseen.