– Pahimmillaan tulorajojen tarkistaminen estää työnhakua asuntopula-alueilla. Ihmisillä ei ole varaa joko ottaa vastaan työtä tai vaihtaa paremmin palkattuun työhön, koska se voi estää kohtuuhintaisen asunnon saamisen, toteaa Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä.
Yhdistys korostaa myös tulorajojen tasa-arvovaikutuksia.
– Naisten palkkataso on yleisesti pienempi kuin miesten. Jos avioparin tulorajat ovat ylittämässä viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla, on ihan selvää, kumpi sukupuoli todennäköisemmin jää kotiin hoitamaan lapsia tai siirtyy osa-aikaiseksi työntekijäksi, toteaa Kähärä.
Tulorajojen puuttuminen ARA-asunnoissa ei ole Vuokralaiset ry:n mukaan suomalaisen vuokra-asuntopolitiikan ongelma.
Kähärän mukaan tulorajojen takaisin ottaminen ei synnytä yhtään kohtuuhintaista vuokra-asuntoa kasvukeskuksiin eikä ratkaise asuntomarkkinoiden polarisoitumista.
– Ruotsista löytyy ikäviä esimerkkejä siitä, kun asuntoalueet eriytyvät. Tulorajojen käyttöönotto olisi askel myös siihen suuntaan Suomessa, hän painottaa.
Tulorajoista luovuttiin vuonna 2008 muun muassa siksi, että haluttiin saada ARA-vuokrataloihin monipuolinen asukaskanta ja ehkäistä alueiden eriarvoistumista.
– Tulorajojen palauttaminen ja tulojen tarkastaminen määräajoin on vanhakantaista kontrolliyhteiskunnan toimintaa, joka ei sovi moderniin vuokra-asumiseen, kritisoi Kähärä.
Vuokralaiset ry on huolissaan myös päätöksen mukanaan tuomista lisäkustannuksista.
– Tulorajat ja tulojen tarkastaminen lisää byrokratiaa, hallintoa ja kustannuksia. Asukas maksaa vuokrissaan kaikki kulut, joten asumiskustannuksia päätöksellä ei ainakaan madalleta, muistuttaa Kähärä.
Tulorajoiksi esitetään 3 000 euroa yksin asuvalle ja 5 100 euroa kahden hengen taloudelle. Päätös ei koskisi jo voimassa olevia vuokrasopimuksia, vaan tulorajojen voimaan tulon jälkeen tehtyjä sopimuksia.