Vuokramarkkinoiden tilanne jatkuu haasteellisena, ilmenee Suomen vuokranantajat ry:n tekemästä selvityksestä.
Haasteet näyttäytyvät ennen kaikkea vuokranantajille. Samaan aikaan kun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on noussut koko maan tasolla ennätyksellisen suureksi, vuokrien kehitys on kääntynyt laskuun.
Vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu on johtanut siihen, että vuokralaisilla on enemmän valinnanvaraa. Nykyään vuokranantajat kilpailevat hyvistä vuokralaisista. Tilanne vuokramarkkinoilla muuttui äkillisesti 2020-luvun alussa, sillä vielä aiempina vuosikymmeninä potentiaalisia vuokralaisia saattoi yhtä vuokra-asuntoa kohden olla useita. Nyt vapaita kohteita on niin paljon, ettei vuokralaisten tarvitse kilpailla asunnoista. Tämän seurauksena vuokranantajat ovat joutuneet kilpailemaan keskenään esimerkiksi halvemmilla vuokrilla.
– Vuoden 2024 lopussa näytti jo hetkellisesti siltä, että vuokramarkkinoiden vaikein vaihe olisi takanapäin. Suurista kaupungeista Espoossa, Tampereella ja Vantaalla tarjontahuiput näyttävät jääneen vuoden 2024 alkupuoliskolle, kun taas Oulussa ja Turussa uusia ennätyksiä nähtiin vielä kesäkuussa 2025. Helsingissä puolestaan uusi tarjontaennätys syntyi vielä vuoden 2026 alussa, havainnollistaa Suomen vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson tiedotteessa.
Kiristynyt tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla on tuonut mukanaan erilaisia lieveilmiöitä. Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa vuokranantajat pidättävät vuokralaisen maksamasta vakuudesta summia tekaistuihin syihin vedoten. Vuokranantaja on voinut esimerkiksi väittää, että vuokralainen on laiminlyönyt asunnon loppusiivouksen vaikka asunto olisikin todellisuudessa siivottu. Epäselviltä tilanteilta suojautumiseksi asunnosta kannattaa ottaa kuvat sisään- ja poismuuton yhteydessä. Mikäli mahdollista, vuokranantajan ja vuokralaisen kannattaa tarkastaa asunnon kunto yhdessä sisään- ja poismuuton yhteydessä sekä kirjata mahdolliset puutteet ylös.
Asuntoja rakennetaan liikaa kysyntään nähden
Voimakkaan vapaarahoitteisen rakentamisen perään on rakennettu merkittävä määrä ARA-asuntoja, peräti noin 25 000 viimeisen kolmen vuoden aikana. Vaikka rakentaminen on viime vuosina vähentynyt selvästi, ei yhdessäkään kuudesta suurimmasta kaupungista asuntokuntien kasvu ole riittänyt ylittämään valmistuneiden asuntojen määrää vuonna 2025. Pelkästään 2020-luvulla näihin kaupunkeihin on syntynyt arviolta noin 24 000 asunnon ylijäämä suhteessa asuntokuntien kasvuun.
– Kun ylitarjonta on edelleen purkamatta ja rakentaminen ylittää kysynnän kasvun, markkina ei pääse sopeutumaan. Näin ollen myös vuosi 2026 näyttäytyy edelleen haastavalta. Samalla asumistukimuutokset, heikko taloustilanne ja kasvava työttömyys ovat heikentäneet satojen tuhansien vuokralaisten maksukykyä. Lisäksi tukimuutokset ovat lisänneet kiinnostusta kimppa-asumiseen, ja myös maahanmuuttajat asuvat keskimäärin tiiviimmin. Kysynnän rakennekin on siis muuttunut, toteaa Karlsson.
Aikaisemmin nähty huonetyyppien eriävä vuokrakehitys on nyt tasaantunut, eikä isommat asunnot enää johda vuokrakehitystä. Vuokrien nousu hidastui selvästi kaikissa kokoluokissa, eikä eroja asuntotyyppien välillä juuri ollut. Vuokrat nousivat yksiöissä keskimäärin 0,2 prosenttia, kaksioissa 0,1 prosenttia ja kolmioissa 0,2 prosenttia.
Asunnoista on ylitarjontaa myös pienemmissä kaupungeissa. Esimerkiksi Poriin ja Kouvolaan on viime vuosina rakennettu huomattavasti enemmän asuntoja kuin niille olisi kysyntää.
Markkinointiajat pysyneet samoina
Vuokra-asuntojen markkinointiaikojen mediaanit pysyivät koko maan tasolla lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2024. Yksiöiden mediaanimarkkinointiaika oli 15 päivää, kaksioiden 19 päivää ja kolmioiden 20 päivää.
Valtakunnallinen keskiarvo peittää kuitenkin alleen merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi Rovaniemellä ja Vaasassa asunnot menevät reilussa viikossa, kun taas Keravalla ja Vantaalla odotellaan yli neljä viikkoa.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että suurien kaupunkien vuokramarkkinan haasteista huolimatta yksityisten vuokranantajien ostoaikeet ovat olleet kasvussa keväästä 2023. Kysyntä painottuu kuitenkin alueisiin, joissa asuntosijoittajien kassavirta on toimiva ja vuokramarkkinat tasapainoisemmat, Karlsson muistuttaa