Tämä siitäkin huolimatta, että niiden kannatus olisi laskenut, selviää e2 Tutkimuksen tuoreesta tilastopaketista.
– Äänestäjät ovat voineet luottaa siihen, että vaalituloksella on vaikutusta, kun suurimmat puolueet ovat päässeet hallitukseen, toteavat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen.
– Mikä on tilanne vuoden 2019 vaalien jälkeen?
Kevään eduskuntavaaleissa SDP oli suurin ja perussuomalaiset toiseksi suurin. Kokoomus sijoittui kolmanneksi. Kovasta vaalitappiosta huolimatta keskusta on paikkamäärällään neljäs suuri puolue.
Antti Rinne päätyi keskiviikkona vaihtoehtoon, jossa SDP:n kanssa hallitusneuvotteluihin lähtevät keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
e2 on yleishyödyllinen tutkijayhteisö, jonka keskiviikkona julkaistu tietopaketti käsittelee ministerisalkkujen jakautumista ja hallituskoalitioita vuosina 1987–2019.
Tutkijoiden mukaan kolmen suurimman perinteisen puolueen (kesk, SDP, kok.) kannatuksenvaihtelu on ollut yhteydessä hallitukseen pääsyyn vuosina 1987–2015.
– Vuosina 1945–1987 vastaavaa yhteyttä ei ollut: suurimpien puolueiden vaalimenestys ei merkinnyt automaattisesti hallitukseen pääsyä
Kokoomus oli hallituspaitsiossa vuosina 1966-1987 eli yhteensä 21 vuotta.
Pienemmät puolueet
Tutkijoiden mukaan pienten ja keskisuurten puolueiden hallitukseen nousu ei ratkea niiden vaalimenestyksen mukaan.
– Pienempien puolueiden kohdalla hallituskelpoisuus ratkeaa ohjelmallisin ja valtapoliittisin perustein
RKP on noussut hallitukseen vuosien 1991–2011 vaaleissa vaalituloksesta riippumatta. Vuonna 2015 se joutui oppositioon vaalivoitosta huolimatta.
Vuoden 2011 ”jytky-vaalien” jälkeen kaikki pienet oppositiopuolueet nousivat hallitukseen, vaikka niiden kannatus heikkeni.
Vuoden 2015 vaalien jälkeen kaikki pienet puolueet joutuivat oppositioon, vaikka vihreät ja RKP vahvistivat kannatustaan
Kokoomuksesta tuli avainpelaaja
Tilastojen mukaan itsenäisen Suomen poliittisessa historiassa eniten hallitusvuosia on RKP:llä, toiseksi eniten keskustalla.
– Vuosien 1917–1987 välillä oli vain viisi poliittista hallitusta, joissa Maalaisliitto/Keskusta ei ollut mukana (yhteensä 4,5 vuotta).
Kokoomus oli vuosina 1945–1987 mukana vain kolmessa hallituksessa yhteensä neljän vuoden ajan.
Tutkijoiden mukaan kokoomuksesta on sittemmin tullut hallitusneuvotteluiden avainpelaaja.
– Vuodesta 1987 lähtien kokoomus on hallituksessa seitsemän vaalikautta (28 vuotta) ja oppositiossa vain yhden vaalikauden.
Vuoden 1987 vaalien jälkeen keskusta on päässyt hallitukseen ainoastaan suurimman puolueen asemassa
– Keskustaoikeistolaiset puolueet ovat dominoineet hallituksessa vuoden 1987 jälkeen hallitusvuosilla mitattuna: Kok, kesk, RKP, KD ja SMP/PS/SIN 86 hallitusvuotta. SDP, vas, vihr 45 vuotta.
