Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälin seurantaan kiinnitetään vuodenvaihteen jälkeen aiempaa tarkemmin huomiota, kertoo Apteekkariliitto. Aiemmin sama käytäntö on koskenut erityiskorvattavia ja rajoitetusti peruskorvattavia lääkkeitä. Tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.
Peruskorvattavista reseptilääkkeistä voi jatkossa saada Kela-korvauksen vasta, kun edellinen lääke-erä on käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä saa korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Kuukauden lääkehoidossa jousto on yksi viikko ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa.
Kalliita, yli tuhat euroa pakkaukselta maksavia lääkehoitoja saa jatkossa kerralla korvattuna vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän. Erityisen kalliita lääkkeitä käytetään esimerkiksi syövän, veren hyytymishäiriöiden ja reuman hoidossa.
Kuukauteen rajoitettu korvausoikeus koskee vain pientä osaa lääkkeiden käyttäjistä. Korvausta tällaisista lääkkeistä saa noin 29 000 henkilöä. Säästöpotentiaali on kuitenkin merkittävä, sillä kalliista lääkkeistä maksetut korvaukset ovat noin 370 miljoonaa euroa vuodessa eli noin neljännes kaikista lääkekorvauksista.
Valtaosa lääkkeiden käyttäjistä voi siis edelleen hankkia lääkkeensä apteekista korvattuina kolmen kuukauden välein.
Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään vuoden vaihteessa alempaan erityiskorvausluokkaan. Muutoksen jälkeen Kela korvaa niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus on samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyy yhä ylemmässä, sadan prosentin erityiskorvausluokassa.
Hintakilpailua lisätään esimerkiksi siirtämällä epilepsialääkkeet apteekissa tehtävän lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piirin silloin, kun niitä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin epilepsiaan. Muissa käyttöaiheissa lääkitys voidaan jatkossa vaihtaa apteekissa edullisempaan vastaavaan valmisteeseen.
Lääkemääräyksiin muutoksia
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laaditaan sähköisesti vuoden alusta lukien.
Lääkäri voi antaa lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki muuttaa reseptit sähköisiksi. Potilas ei voi enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä.
Ensi vuoden alusta lukien lääkemääräysten voimassaoloaika pitenee kahteen vuoteen. Aiemmin resepti oli voimassa vuoden. Tavoitteena on vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
Huumausaineiksi luokiteltavien sekä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden reseptit ovat kuitenkin jatkossakin voimassa vain vuoden.
Ennen vuoden 2017 alkua kirjoitetut lääkemääräykset ovat voimassa vuoden. Niillä voi asioida apteekissa normaalisti lääkemääräyksen voimassaolon loppuun asti, eikä niitä muuteta apteekissa sähköisiksi.
Korvausten yleiset periaatteet säilyvät ennallaan
Kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu (50 euroa), lääkekorvausluokkien korvausprosentit (peruskorvaus 40 prosenttia, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %) sekä ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa (4,50 euroa/lääke) eivät muutu.
Vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee 605,13 euroon. Asiakkaan itse maksama osuus korvattavista reseptivalmisteista kerryttää lääkkeiden vuosiomavastuuta.
Jos tämä raja ylittyy, asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jolloin hän maksaa korvausten piiriin kuuluvista lääkkeistään vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa lääkettä kohti.