Check Pointin globaali kyberturvallisuusennuste kuvaa tietoturvan ”pinnanalaisia virtauksia”, jotka vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ehkä jopa enemmän kuin yksittäiset tietomurrot ja haittaohjelmakampanjat. Ennusteen on laatinut Check Pointin teknologiasta ja innovaatioista vastaava johtaja Oded Gonda.
Tietovuodon tai -murron avulla saaduista ja medialle toimitetuista tiedoista on tullut viime vuosina oma totuuden lajinsa. Ihmisten, yritysten ja valtioiden toimintaa koskevat totuudet tai oletetut totuudet ovat levinneet sosiaalisessa mediassa pikavauhdilla.
Samaa tekniikkaa käytetään tietenkin myös väärien tietojen ja kohteen mainetta vahingoittavien valeuutisten levittämiseen.
Levinneimmät Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleja koskeneet uutiset on todettu tutkimuksessa valeuutisiksi. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan oikeiden uutisten erottaminen valeuutisista ja maksetusta sisällöstä internetissä onkin vaikeaa.
– Valeuutisten levittäminen on todettu niin tehokkaaksi keinoksi ohjailla julkista mielipidettä, että tulemme varmasti näkemään niitä myös vuonna 2018, ennusteessa todetaan.
Viralliset tahot jäävät kiinni hakkeroinnista
Myös arvostetut ja viralliset tahot, kuten suuryritykset ja hallitukset, ovat jääneet kiinni yrityksistä varastaa tietoa kilpailijoilta tai levittää väärää tietoa vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen. Yksi esimerkki on Ranskan presidenttiin Emmanuel Macroniin kohdistunut hakkerointihyökkäys vain muutama tunti ennen äänestyksen alkua.
Check Pointin mukaan jatkossa on odotettavissa, että entistä useammat yksityiset ja julkiset luotetut tahot käyttävät menetelmiä, jotka on tähän asti yhdistetty kyberrikollisuuteen. Syynä on yksinkertaisesti se, että saatu tai oletettu hyöty on suurempi kuin kiinni jäämisen riski.
Toisaalta valtiot varautuvat suojaamaan kansalaisiaan kyberhyökkäyksiltä vahvistamalla kyberpuolustustaan. Valtiolliset kyberpuolustusjoukot pitävät silmällä kansallisia internetin rakenteita sekä kriittistä infrastruktuuria, kuten vesi- ja sähkölaitoksia ja pankkien tietoverkkoja.
Kyberpuolustuksen ei tarvitse olla kovin monimutkaista: valtaosa hyökkäyksistä on estettävissä perustason tietoturvatoimilla, kuten palomuureilla, huolellisella segmentoinnilla ja säännöllisellä ohjelmistojen päivityksillä.
– Vuonna 2018 ihmisten hyperkonnektiivisuus syvenee eli sitoudumme ja uppoudumme nykyistäkin vahvemmin verkkopohjaisiin palveluihin ja olemme niiden kautta jatkuvasti yhteydessä toisiimme. Jokainen verkko on kuitenkin mahdollinen hyökkäyskohde, ja kaikki verkossa liikkuva tieto voi olla manipuloitua. Tietoturvaa tarvitaan, jotta voimme luottaa palveluihin, joita käytämme, ja tietoihin, joita tuotamme ja kulutamme, Oded Gonda sanoo.