Maija Kitinoja antoi lottalupauksen pari vuotta ennen talvisodan syttymistä. Tervajoelta kotoisin oleva kahden sodan lotta muistelee lähipiirin esimerkin vaikuttaneen ratkaisuun.
”Paikkakunnalla oli paljon lottia, nuoria ja iäkkäitäkin, oma sisarkin oli esimerkkinä ja kannusti liittymään lottiin”, hän kertoo.
”Ilmavalvontaa, siis tähystystä, suoritin aluksi Isonkyrön kirkontornissa, myöhemmin Lakkineulomon katolla. Kirkontorniin kavuttiin sukalla peitettyjen taskulamppujen himmeässä valossa. Vartiossa oli kaksi lottaa kerralla neljän tunnin ajan”, Kitinoja kertoo kokemuksistaan talvisodassa.
Jatkosodassa hän työskenteli sidontapaikan esimiehenä Tervajoella.
Rauhan tultua järjestö määrättiin lakkautettavaksi. Vuoden Lotta muistelee, että sen jälkeen toimintaan osallistumisesta ei kannattanut pitää ääntä.
”Minä annoin pukuni sisarelleni säilytettäväksi ja piilotin hihanauhan, kaulukset, mansetit ja merkit vintin sahanpuruihin. Piti pitää tästä aiheesta suut ihan supussa.”
Nykyisin Kitinoja käyttää siskonsa pukua isänmaallisissa juhlissa. Hänen oma pukunsa löytyy sen sijaan Suojeluskunta- ja lottamuseosta Seinäjoelta.