Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi teollisen yhteistyön nykykäytäntöjä, toimivuutta ja edellytyksiä käynnissä olevassa HX-hävittäjähankkeessa, jonka tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky.
Vaikka teollinen yhteistyö tuo hankinnalle lisäkustannuksia, sitä tarvitaan puolustuksen huoltovarmuuden takaamiseksi.
– Vaikka teollinen yhteistyö lisää hankintahintaa, se on investointi uskottavaan puolustukseen. Suomen tulevan hävittäjähankinnan arvo on noin kymmenen miljardia euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan teollinen yhteistyö – aiemmin vastakauppa – lisää hankintakustannuksia noin kymmenellä prosentilla. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja laskee sille oman hinnan, projektiasiantuntija Susanna-Sofia Keskinarkaus VTV:sta taustoittaa.
Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla.
– Lainsäädännön muutos ja sen vaikutukset on huomioitu HX-hankkeen valmistelussa, mutta kompensaatiotoiminnan prosesseja ei ole vielä käytännössä päivitetty, Keskinarkaus toteaa tiedotteessaan.
Teollisen yhteistyön markkinavaikutukset tunnistettava
Teollista yhteistyötä ei voida enää edellyttää taloudellisilla perusteilla. Teollista yhteistyötä voidaan perustella säädösten mukaan ja suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä. Myös teollisen yhteistyön markkinavaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota.
Teollisen yhteistyön mahdollisia negatiivisia vaikutuksia markkinoihin ei ole huomioitu. Euroopan komissio on kuitenkin katsonut teollisen yhteistyön vääristävän vapaita markkinoita, sillä se suojelee ostajamaan omaa teollisuutta.
– Markkinavääristymien riski pitäisi tunnistaa, sillä taloudellisessa mielessä teollinen yhteistyö on veronmaksajien tuki puolustusteollisuudelle, sanoo Keskinarkaus.
Yhteistyölle asetettujen vaateiden pitäisi kohdistua kuitenkin puolustuksen suorituskyvyn turvaamiseen eikä tiettyyn prosenttiosuuteen kauppasummasta.
Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan kompensaatiotoimikunnan työn sisällöstä ja tuloksista ei raportoida. VTV suosittaa tietojen keräämistä epäsuoran teollisen yhteistyön kohdistumisesta, jotta toiminnan tuloksia voitaisiin seurata nykyistä systemaattisemmin, tuloksista viestiä aktiivisemmin ja kaikesta teollisesta yhteistyöstä muodostaa kokonaiskuva.
VTV kehottaa ministeriötä myös tarkastelemaan toimikunnan toimintaa kriittisesti prosessin läpinäkyvyyden, tehokkuuden ja tietopohjan kannalta. Teollisen yhteistyön avulla tuetaan hankitun suorituskyvyn operointia. Teollinen yhteistyö ei saa olla hankinnan itsetarkoitus.