Yliopistojen ylioppilaskuntien jäsenmäärä todennäköisesti romahtaisi, mikäli opiskelijoiden automaattisesta jäsenyydestä luovuttaisiin. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa pakkojäsenyys poistui yli kymmenen vuotta sitten ja ylioppilaskuntiin kuuluu enää noin alle puolet opiskelijoista.
Selvityshenkilö Juha Viertola on opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä tarkastellut, miten ylioppilaskuntien jäsenyyttä koskevan sääntelyn uudistaminen paremmin yhdistymisvapautta vastaavaksi vaikuttaisi ylioppilaskuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
Selvitys ei suosita pakkojäsenyydestä luopumista. Viertola viittaa aiempiin mietintöihin, joissa on todettu, että nykyinen perustuslaki ei vaadi ylioppilaskuntien automaattisesta jäsenyydestä luopumista.
Myöskään se, että ammattikorkeakouluissa ei vastaavaa opiskelijakunnan pakkojäsenyyttä ole, ei selvityksen mukaan riitä syyksi automaatiojäsenyyden poistolle. Ylioppilaskunnalla on merkittävä rooli yliopistojen hallinnossa ja yliopistojen asema perustuu lailla turvattuun itsehallinto-oikeuteen.
Viertolan mukaan jäsenyyden muuttaminen vapaaehtoisesti vaikeuttaisi ylioppilaskuntien kykyyn hoitaa laissa niille säädettyjä tehtäviä.
Jäsenmäärien ja aktiivisten opiskelijoiden väheneminen vaikuttaisivat käytännössä mahdollisuuksiin nimetä riittävää määrää hallintoedustajia yliopistojen toimielimiin, vaikka rekrytointipohja säilyisikin samana eli koko opiskelijayhteisönä. Myös opiskelijaruokailun ja opiskelija-asumisen järjestämisessä ylioppilaskunnilla on yhä on merkittävä rooli.
Nykyisin ylioppilaskunnat rahoittavat toimintansa itse. Jos jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot vähenisivät merkittävästi, tulisi selvityksen mukaan ylioppilaskunnille suunnata uutta lisärahoitusta joko yliopistojen määrärahoista tai muualta valtion talousarvion määrärahoista.
Selvityksessä huomautetaan, että niin kauan kuin Suomessa on ollut yliopistolaitos, eli vuodesta 1640, opiskelijat on velvoitettu kuulumaan joko osakuntiin tai myöhemmin ylioppilaskuntiin.
Kokoomusopiskelijat vastustaneet pakkojäsenyyttä
– Opiskellakseen tutkintoa yliopistossa on Suomessa kuuluttava ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskuntien lakisääteisiä tehtäviä ovat kriittisten kansalaisten kasvattaminen ja opiskelijaedustajien nimittäminen yliopiston hallintoelimiin. Todellisuudessa ylioppilaskuntien toiminta rönsyilee poliittiseen aktiivisuuteen ja edunvalvonnaksi maalattuun ideologiseen toimintaan, Kokoomusopiskelijat totesivat tiedotteessaan 3. marraskuuta.
Yhdistyksen mukaan ”ylioppilaskunnat toimivat suurimmilta osin samaan tapaan kuin aatteelliset yhdistykset ja ottavat muun muassa laajasti kantaa päivänpoliittisiin asioihin sekä ajavat tavoitteita, joilla ei ole mitään tekemistä opiskelijoiden edunvalvonnan kanssa”.
– Yliopistotutkinto on yksi merkittävimmistä tavoista toteuttaa mahdollisuuksien tasa-arvoa Suomessa. Tutkinto mahdollistaa sosioekonomisen aseman parantamisen omien kykyjensä ja oman ahkeruutensa avulla. Ei ole oikein, että tämän mahdollisuuden käyttäminen edellyttää aatteellisen yhdistyksen tavoin toimivaan ylioppilaskuntaan kuulumista, totesi Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala.
Hän muistutti, että Suomen perustuslaki turvaa mielipiteenvapauden kaikille kansalaisille.
– Tämän tulisi toteutua myös yliopisto-opiskelijoiden kohdalla. Kenenkään ei tulisi joutua kuulumaan yhteisöön, joka ajaa hänen vakaumuksensa vastaisia asioita, Rantala sanoi.
