Poikkeuksellisen ravinnetilanne johtuu muun muassa Pohjanmereltä vuonna 2014 ja 2016 Itämereen tulleista suolavesipulsseista, joiden seurauksena fosforipitoinen syvävesi saavutti Suomenlahden.
Lisäksi jäätön ja tuulinen talvi sekoitti vesikerroksia ja toi ravinteita Suomenlahden pintaveteen. Myös Itämeren pääaltaan pohjoisosaan, Saaristomerelle ja Selkämeren eteläosaan voi muodostua huomattavia leväkukintoja.
Suomen ympäristökeskus SYKE:n mukaan sinilevälauttojen muodostumisriski Suomen avomerialueilla on tänä kesänä suuri Suomenlahdella, lukuun ottamatta lahden itäistä osaa.
Lisäksi riski on huomattava Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Saaristomerellä ja kaakkoisella Selkämerellä. Selkämeren keskiosassa kukintariski on kohtalainen. Selkämeren pohjoisosassa ja Perämerellä riski on vähäinen.
Avomerellä muodostuneiden kukintojen kulkeutuminen lähelle rannikkoa riippuu suuresti kulloinkin vallitsevista tuuli- ja virtausoloista. Sinilevien pintakukinta voi kulkeutua saaristoon ja rannikoille erityisesti etelän puoleisten tuulten vallitessa.
Voimakas tuuli sekoittaa sinileväkukinnan pintaveteen, jolloin se on vaikeammin havaittavissa. Tyynen jakson aikana sinilevät nousevat taas nopeasti pintaan.