Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta vuonna 2017.
– Sankarihaudat tulevat olemaan näkyvä osa juhlavuotta, ja siksi niiden kunnostaminen jo ennen vuotta 2017 olisi tärkeää, RKP:n Mikaela Nylander, kokoomuksen Esko Kurvinen, keskustan Markku Rossi ja kristillisten Leena Rauhala sanovat torstaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939–1945) vuoksi kuolleiden suomalaisten haudat.
Kansanedustajien mukaan useimmiten sankarihautojen ylläpidosta vastaa seurakunta tai seurakuntayhtymä.
– Koska itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on jo muutaman vuoden kuluttua, olisi tärkeää, että sankarihautojen kunnostaminen aloitetaan mitä pikimmiten. Hyvissä ajoin tulisi miettiä, mikä taho on vastuussa kunnostamisesta ja miten voidaan tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa, kansanedustajat kirjoittavat kysymyksensä perusteluissa.
Nylander, Kurvinen, Rossi ja Rauhala kysyvätkin hallitukselta voiko valtio osallistua sankarihautojen kunnostamiseen ja mikä on sopiva tapa tukea kunnostustyötä valtion taholta.
Valtioneuvoston kanslia asetti syyskuussa 2013 100-vuotisjuhlia koskevan projektin. Valtioneuvoston mukaan projekti pyrkii lisäämään ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä, sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta.