VM nostaa lausunnossaan esille sen, että peruskuntien asema on otettava huomioon, kun määritellään sote-tuottajia.
Esityksessä ei VM:n mielestä ole huomioitu perustuslain reunaehtoja. Erityisesti ministeriö kiinnittää huomiota siihen, että tuottajat ja niiden rahoitus pitää määritellä tarkemmin.
VM kertoo tiedotteessaan myös olevansa huolissaan siitä, miten varmistetaan sote-alueiden hallinnon, talouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon riittävä osaaminen sekä mahdollisuus rahoituksen riittävän tehokkaaseen kansalliseen ohjaukseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajasta olisi VM:n mielestä säädettävä laissa. Vaihtoehtoisesti voitaisiin säätää järjestämispäätöksen ja tuottajan kriteereistä, jolloin kunnat olisivat tietoisia, mihin ne ovat oikeutettuja tai velvoitettuja.
VM pitää tärkeänä, että myös peruskunnat voisivat tuottaa palveluja eikä tuotantoalueita muodostettaisi aina kuntayhtymäpohjalta.
Tuotantoalueiden muodostamisen kriteerinä tulee VM:n mukaan olla se, että alueet muodostavat alueellisen eheän toiminnallisen kokonaisuuden. Työssäkäyntialueita ei pitäisi pilkkoa eri tuotantoalueille. Tuottajia muodostaessa olisi huolehdittava siitä, että voidaan saavuttaa tuotannon mittakaavaedut ja erikoistumisen hyödyt.
VM toteaa myös, että esitys on ristiriidassa perustuslain turvaaman rahoitusperiaatteen kanssa. Periaate edellyttää, että rahoituksesta säädetään niin, että tuottajalla on oikeus riittävään rahoitukseen tehtävän hoitamiseksi.
Sote-alueen rahoitusta koskevassa säätelyssä pitää VM:n mukaan lisäksi ottaa huomioon esitykset, joita sote-budjettikehysmenettelyä valmisteleva työryhmä tekee.
Sote-järjestämislakia valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö.