Venäjää vuodesta 2000 joko presidenttinä tai pääministerinä hallinnut Vladimir Putin vannoi maanantaina virkavalansa ja aloitti jälleen uuden kauden Venäjän johdossa.
Putin voitti maaliskuun 18. päivän presidentinvaalit selvästi. Vaikka vaalivilppiä tiettävästi tapahtuikin, kuvasi presidentti itsekin vaaleja ”puhtaimmiksi Venäjän historiassa”.
Stanfordin yliopiston Hoover Institutionin tutkijan, tohtori Kirill Kalininin tutkimuksen mukaan vilpistä istuvan presidentin hyväksi on kuitenkin todisteita. Hän selvittää mallinsa alustavia tuloksia Meduzalle.
Kirill Kalininin laskelmien mukaan Vladimir Putinin hyväksi saatettiin antaa noin 320[nbsp]000 väärennettyä ääntä. Vilpin uskotaan näkyneen noin neljällä prosentilla äänestyspaikoista. Vilppi oli Kalininin mukaan vähäistä verrattuna vuoden 2016 parlamenttivaalien arviolta noin kahteen miljoonaan väärään ääneen. Tutkijoiden mukaan presidentinvaalien vilppi oli samalla tasolla kuin Venäjän vuoden 2004 vaaleissa. Vilppi koostui pääasiassa väärien äänien tunkemisesta äänestyslaatikoihin.
Kalininin tutkimuksen arvio eroaa valtavasti aiemmasta tutkija Sergei Shpilkinin laskelmasta. Verkkouutiset on kertonut siitä tässä. Shpilkinin mukaan Putin sai noin 6,5 miljoonaa väärennettyä ääntä ja voitti lisäksi ainakin 1-2 miljoonaa ääntä muiden ehdokkaiden saamiin ääniin puuttumisen vuoksi. Shpilkin selvittää metodiaan ja tuloksiaan yksityiskohtaisesti tässä artikkelissa.
Kalinin selittää tutkimusten eroa tutkimustavalla. Molemmat tutkimustavat vaikuttavat tuottavan yhtäläisiä tuloksia vilpissä eri alueiden välillä. Vilpin kokonaismäärässä on kuitenkin suuri ero.
Kirill Kalinin ei suostu sanomaan kumman laskelmat ovat lähempänä totuutta. Hän mainitsee oman metodinsa eduksi sen, että sen avulla voidaan tuottaa arvioita yksittäisistä äänestyspaikoista. Näin dataa voidaan verrata esimerkiksi vaalitarkkailijoiden raportteihin. Tutkija muistuttaa kuitenkin, että mallia vasta rakennetaan.
– Mikäli lasketun ja havaitun vilpin välillä havaitaan merkittäviä eroja, voimme aina päivittää tiettyjä osia mallista. Olemme vasta aloittaneet pitkän matkan sellaisen tilastollisen mallin kehittämiseksi, joka valaisee vaalivilpin mittakaavaa ja luonnetta.
Meduza kysyi Sergei Shpilkinin mielipidettä Kalininin tutkimuksesta. Hän tyytyi ainoastaan toteamaan, että Kalininin käyttämä Mebanen malli on ”järjettömän monimutkainen ja täysin kelvoton”.