Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on antanut huolestuneita lausuntoja uusien koronavirustartuntojen määrän kasvusta, mutta presidentti Vladimir Putin on ehtinyt jo ilmoittaa, että epidemian vuoksi määrättyjä rajoitustoimia voidaan asteittain purkaa.
– Tämä on kaikkea muuta kuin ainoa esimerkki siitä, kuinka viranomaiset esittävät ristiriitaisia käsityksiä tilanteesta. Näennäisesti yhtenäinen järjestelmä on koko epidemian ajan toiminut yllättävän puutteellisesti koordinoituna ja vailla tasapainoa, nimekäs Venäjän politiikan tutkija Tatjana Stanovaja toteaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Kyse on hänen mukaansa poliittisen vastuullisuuden kriisistä Venäjällä.
– Kun Putin etäännytti itsensä rutiinipäätösten tekemisestä ja delegoi ne valtiokoneiston alemmille tasoille, osoittautui, että hallitus ei kyennyt ottamaan aloitetta käsiinsä ja toteuttamaan omaa tahtoaan. Tämä on yksi hallitusta dominoivien teknokraattien piirteistä, Stanovaja toteaa.
Mittarit tuudittavat väärään optimismiin
Kun poliitikot tavoittelevat toiminnallaan kansan tukea, teknokraatit keskittyvät Stanovajan mukaan palvelemaan johtajaansa ja pelkäävät aloitteellisuuden johtavan rangaistukseen. He tuottavat mielellään huolellisesti koostettuja raportteja, joissa lukuja on voitu tarvittaessa manipuloida mahdollisten virheiden peittämiseksi.
– Tämä nostaa keskiöön avainsuoritusindikaattorit (KPI): sairaalan vuodepaikkojen lukumäärä, hengityskoneiden saatavuus, terveydenhuoltohenkilöstön hallinta. Mitä korkeampia luvut ovat, sitä paremman vaikutelman ne presidentille antavat – ja sitä ruusuisemmalta siis näyttää [raportoivan] hallintohenkilön poliittinen tulevaisuus. KPI:t ottavat vallan ja eristävät hallituksen todellisuudesta, Stanovaja sanoo.
– Raportit onnistumisista ja saavutuksista ovat korvanneet raportit ongelmista ja epäonnistumisista. Tämä on yksi syy presidentin liialliseen optimismiin, hän toteaa.
”Kreml ei voi taata enää mitään”
Venäjällä vallitsee Stanovajan mukaan toistaiseksi tilanne, jossa ilmeistä vaihtoehtoa Vladimir Putinille ei ole tarjolla. Kun yhä useampi venäläinen kokee joutuvansa entistä ahtaammalle, muutokselle alkaa kuitenkin olla aiempaa enemmän kysyntää.
– Suuttumus ja tyytymättömyys on voimistumassa. Kriisin laajuudesta ja kestosta riippuu paljon, hän arvioi.
Samaan aikaan, kun poliittisen muutospaineet kansan keskuudessa kasvavat, Kreml rajoittaa yhä tiukemmin jopa harmittomimpienkin oppositiopoliitikkojen edellytyksiä asettua ehdolle vaaleissa.
Viranomaiset ovat Stanovajan mielestä valinneet kaikkein yksinkertaisimman keinon suojata itseään meneillään olevan kriisin seurauksilta. Sortotoimet ovat kuitenkin hänen mukaansa kaoottisia ja umpimähkäisiä, sillä Venäjän eliitin eri ryhmien välinen vastakkainasettelu on viime aikoina jyrkentynyt.
– Putin oli oikeassa, kun hän 12. maaliskuuta sanoi, että oikeus asettua uudelleen ehdolle presidentinvaaleissa ei ole tae voitosta. Asiat ovat nyt Venäjällä sellaisella tolalla, että Kreml ei voi oikeasti taata yhtään mitään – paitsi tietysti silloin, jos se lakkaa tyystin teeskentelemästä demokratiaa ja valitsee Kiinan viitoittaman tien, Stanovaja toteaa.