Vladimir Putin on ollut nimekkään politiikan tutkijan Ivan Krastevin mukaan jo pitkään katkera lännelle. Venäjän presidentin käyttäytymisessä viime aikoina ilmennyttä messiaanisuutta hän pitää kuitenkin uutena piirteenä.
– Jos olet ollut 20 vuotta autoritaarisen valtion johdossa, kukaan ei enää uskalla olla eri mieltä kanssasi. Olet vakiinnuttanut järjestelmän – järjestelmä olet sinä itse, etkä voi kuvitella, etteikö koko maa heijastelisi sitä, Krastev sanoo saksalaislehti Der Spiegelille antamassaan laajassa haastattelussa.
– Et voi myöskään kuvitella, että olisi ketään, joka kelpaisi seuraajaksesi. Niin kauan kuin olet elossa, sinun on siis ratkaistava kaikki ongelmat itse. Putinille Venäjä on jo kauan sitten lakannut olemasta valtio sanan tavanomaisessa merkityksessä, vaan se on eräänlainen historiallinen, tuhatvuotinen olento, hän toteaa.
Putin elää hänen mukaansa nykyään historiallisten analogioiden ja vertauskuvien syövereissä. Niiden, joita Putin pitää ”ikuisen Venäjän” vihollisina, täytyy olla natseja. Putinin liioittelusta on tullut niin äärimmäistä, ettei sillä ole enää mitään yhteyttä todellisuuteen. Hänestä on tullut oman retoriikkansa panttivanki.
Bulgarialainen Krastev on Centre for Liberal Strategies -tutkimuslaitoksen johtaja ja yksi European Council on Foreign Relations -ajatushautomon perustajista.
”Kansakunnan isä”
Putinilla on Krastevin mukaan vääristynyt käsitys siitä, miten maailma toimii. Hän todella uskoo, että hyökkäys Ukrainaan ei ole sota, vaan erikoisoperaatio, koska ukrainalaiset ja venäläiset ovat hänen kuvitelmissaan yhtä kansaa, eikä yhden kansan välillä voi olla sotaa.
– Hän ei tule koskaan uskomaan niitä ihmisiä, jotka kertovat hänelle, että tämä ei ole totta. Putin pitää itseään Venäjän kansan isänä. Ehkä hän on sitä, ehkä ei, mutta selvää on, että Putinista on tullut tahattomasti Ukrainan kansakunnan isä, Krastev sanoo.
– Krimin ja Donbassin miehitys loi ukrainalaisen identiteetin, joka perustuu kahteen periaatteeseen: Venäjän vastustamiseen ja Putinin vastustamiseen. Nyt hän on venäläisestä kirjallisuudesta tuntemassamme tilanteessa, jossa isä sanoo pojalleen: Olen luonut sinut, mutta nyt minun on tapettava sinut, Krastev toteaa.
Putinin kuvitelma siitä, että Ukraina on alistettavissa pelkällä sotilaallisella ylivoimalla, edustaa hänen mukaansa vanhentunutta ajattelua.
– Harvardissa on tutkittu sitä, mihin epäsymmetriset sodat ovat johtaneet. 1800-luvun lopulla vahvempi sotilasvalta voitti lähes aina. 1900-luvun jälkipuoliskolla sotilaallisesti heikompi osapuoli on voittanut 55 prosenttia sodista.
Vaikka Ukrainan puolustus ei voi kestää loputtomiin, maan pitkäaikainen miehitys olisi Krastevin mielestä mahdottomuus sekä odotettavissa olevien kansannousujen vuoksi että vääjäämättömien taloudellisten kustannusten vuoksi.
– Tämän sodan hirvittävä paradoksi Putinin kannalta onkin tämä: ainoa asia, jonka maailma on viime viikkoina oppinut, on se, että venäläiset ja ukrainalaiset eivät ole yksi ja sama kansa.