Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin terveydentilaan ja sairasteluun liittyvät huhut ja arviot ovat osittain uskottavia.
Newsweek-lehden mukaan Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö tuotti neljännen arvionsa Putinin terveydentilasta toukokuun lopulla. Salaiseksi luokitellun raportin mukaan Putinia hoidettiin huhtikuussa pitkälle edenneen syövän vuoksi. Samaisen raportin mukaan hänet yritettiin myös salamurhata maaliskuussa. Putinin mahdollisia sairauksia on spekuloitu kevään mittaan. Normaalista poikkeavat julkiset esiintymiset ja poissaolot julkisuudesta ovat kirittäneet huhuja.
– Ne ovat uskottavia sikäli, että ne ovat täysin mahdollisia, Jussi Lassila sanoo Verkkouutisille.
Tähän liittyy kaksi asiaa.
– Venäjän poliittinen järjestelmä ja sen riippuvuus presidentti Putinista. Ja toisaalta se kiistaton tosiasia, että hän ikääntyy, Lassila toteaa.
– Sitä kautta voidaan sanoa, että Putinin performanssi ja läsnäolo julkisuudessa, mikä oli hänelle silmiinpistävää kahden ensimmäisen presidenttikauden aikana 15 vuotta sitten, on pitkälti poissa.
Lassilan mukaan Vladimir Putinin tapa hallita on osittain muuttunut, vaikka hänestä on tullut samalla huomattavasti itsevaltaisempi.
– Mutta ajatus tällaisesta machosta ja äärimmäisen energisestä läsnäolosta, mikä hänellä on ollut suhteessa kansalaisiin tai yhteiskuntaan ja ylipäänsä valtion johtamiseen, on muuttunut merkittävällä tavalla.
– Joku voisi sanoa, että hänen ei tarvitse enää välittää, vaan hän voi delegoida asioita. Mutta minä en näe tätä tällä tavalla. Minun mielestäni Venäjä on edelleen käsiohjauksen varassa monissa vähäpätöisimmissäkin kysymyksissä, ja järjestelmä on tullut entistäkin riippuvaisemmaksi Putinin auktoriteetista, Lassila arvioi.
Kun näitä julkisuudessa liikkuvia huhuja peilataan tätä asetelmaa vasten, niin käy ilmi, että Putinin läsnäolo julkisuudessa on vähentynyt hyvin merkittävällä tavalla.
– Tällöin on perusteltua pohtia, miksi hän on niin paljon poissa julkisuudesta, Lassila sanoo.
Tähän liittyvät julkisuudessa levinneet aihetodisteet siitä, että Putin ei ole enää samassa kunnossa kuin aikaisemmin.
– Ja tästä tietenkin kumpuavat hyvin vaikeasti todistettavat väitteet siitä, että hänellä on suuria terveysongelmia.
Systeemi on riippuvainen presidentistä
Jussi Lassila pitää osaa Venäjän presidentin terveydentilaan liittyvistä huhuista hyvinkin uskottavina. Esimerkiksi tutkivaan journalismiin keskittyvän Projekt-julkaisun huhtikuisessa reportaasissa osoitettiin, miten nämä johtopäätökset on tehty. Avoimien lähteiden kautta selvitettiin ja paikannettiin, miten eri lääkärit ovat todennäköisesti presidenttiä hoitaneet aikaisempien pitkien poissaolojen yhteydessä.
Vladimir Putinin poissaolot julkisuudesta ovat saaneet aikaan huhumyllyjä myös aikaisemmin. Monesti vain viiden päivän tauko on ollut riittävä sytyke.
– Se paljastaa tietenkin sen, miten onnettoman riippuvainen poliittinen järjestelmä on Putinista. Venäläisessä järjestelmässä kaikki salataan ja peitellään eikä asioista voida kertoa avoimesti. Silloin se luo tämäntyyppisisä spekulaatioita, Lassila toteaa
– Tässä mielessä nämä huhut ovat täysin mahdollisia, mutta me emme pysty tietenkään todistamaan niitä. Siksi ei ole kovin hedelmällistä arvioida niiden totuudenmukaisuutta.
Jos kyseessä on vakava sairaus, se tulee Lassilan mukaan ilmi hyvin pian.
Sota Ukrainassa
Spekulaatiot Putinin sairastelusta ovat saaneet lisää virtaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Lassilan mielestä tässä on kaksi keskeistä motiivia.
– Yksi on tietenkin Ukrainan ja lännen taholta tuleva sinänsä ihan perusteltukin informaatiovaikuttaminen tai propaganda, jossa luodaan painetta Venäjän suuntaan. Tämä on aika tehokas keino, koska Venäjän systeemin tiedetään olevan niin riippuvainen Putinista. Tämä luo koko ajan kovempaa painetta sille, että Putinin pitää ikään kuin lunastaa nämä huhut, Lassila selittää.
Huhut ovat menneet niin pitkälle, että eri venäläiset kommentaattorit ovat joutuneet ottamaan niihin kantaa.
– Ulkoministeri Sergei Lavrov teki näin viimeisimpänä todeten, että kaikki on kunnossa. Se tietenkin heikentää entisestään Venäjän viestinnän uskottavuutta, jos todetaan virallisesti kaiken olevan kunnossa, koska silloinhan se voi tarkoittaa täysin päinvastaista, Lassila sanoo.
– Tämä luo painetta sille, että Putinin pitää tulla enemmän julkisuuteen katkaistakseen huhuilta siivet. En näe mitään merkkejä huhujen hiipumisesta.
Jos Moskova ei pysty korjaaman tilannetta, huhut vahvistuvat Lassilan mukaan sen suhteen, että jotain todellakin on pielessä.
Toinen motiivi spekulaatioille on tietynlainen toiveajattelu siitä, että Putin astuu syrjään ja asiat muuttuvat autoritaarisessa ja yhteen henkilöön nojaavassa maassa.
– Minusta tätä ei kannata kuitenkaan perustaa toiveajatteluun, koska Putinin astuminen syrjään ei lyhyellä aikavälillä ratkaise yhtään mitään. Tilannehan voi muuttua huonommaksi, ja se on jopa hyvin mahdollista. Putinin seuraajalla voi olla kova tarve näyttää, että hänen linjansa on vieläkin jyrkempi, Lassila toteaa
– Se on kuitenkin selvä, että toista Putinia ei ole vähään aikaan tulossa. Kenelläkään Putin varjossa olevalla tai eliittiin kuuluvalla henkilöllä ei ole ollut mahdollisuutta luoda samanlaista poliittista verkostoa, pääomaa tai asemaa kuin Putinilla on.
Kun Putin jossain vaiheessa astuu syrjään, hänen seuraajallaan on edessään vuosien työ vastaavanlaisen rakennelman aikaansaamiseksi.
– Ja koska tällaista mahdollisuutta ei ole, niin valtataistelu tulee jatkumaan. Venäjän historia osoittaa, että yleensä pitkäaikaisten johtajien syrjään astumista seuraa pidempiaikainen etsikkovaihe, Lassila muistuttaa.
– Linjanvaihdot voivat olla myös hyvin dramaattisia suuntaan tai toiseen.
Valtataistelu
Jussi Lassila pitää hyvin ilmeisenä, että Vladimir Putinin jossain vaiheessa tapahtuvaa vallasta luopumista seuraa valtataistelu.
– Tai ainakin se nousee pinnalle, koska se on ja mahdollisesti alkanut. Kaikki riippuu siitä, miten vakava Putinin tilanne on ja mikä eliitin käsitys siitä on, jos näille huhuille on perusteita.
– Tällä hetkellä ei ole selvää käsitystä siitä, kuka voisi tulla Putinin tilalle. Venäjän perustuslakiuudistus kaksi vuotta sitten osoitti sen, että presidenttikausien nollaus oli ratkaisu tilanteeseen, jossa ei nähty muita vaihtoehtoja, Lassila sanoo.
Tämä korostaa Lassilan mukaan sitä, kuinka riippuvainen systeemi on Putinista ja kuinka paljon hänen pysymisensä virassa on eliitin intressien mukaista.
– Kun jossain vaiheessa Putin ei enää tähän kykene, niin siinä vaiheessa alkaa hyvinkin repivä valtataistelu. Tämä on tietenkin vääjäämätön seuraus itsevaltaisen johtajan poistumisesta.
Venäjän kaltaisessa poliittisessa järjestelmässä on hyvin vaikea arvioida, minkälaisiksi poliittiset koalitiot muuttuvat. Kremlin hallintoeliitti on monisyinen rakennelma. Lassilan mukaan länsimaissa monesti yksinkertaistetaan näitä niin sanottuja Kremlin torneja.
– Turvallisuuspalvelun silovikeilla on oma institutionaalinen asema samalla tavalla kuin niin sanotuilla systeemiliberaaleilla, jotka ovat perinteisesti länteen myötämielisesti suhtautuvia henkilöitä. Sitten on neuvostoajan puoluelinjaan verrattavat valtion byrokraatit eli teknokraatit, jotka toteuttavat lojaalilla tavalla hallinnon työtä.
– Näissä kaikissa ryhmissä on tilanteen mukaan myös paljon opportunismia. Olemme nähneet Ukrainan sodan myötä, kuinka hyvin monet näistä liberaaleina pidetyistä henkilöistä ovat alkaneet vetää hyvin haukkamaista linjaa.
Jussi Lassila korostaa, että silovikkien asema on vaikutusvaltaisin Putinin lähipiirissä. Heidän vaikutusvaltansa näkyy myös turvallisuussektorin ulkopuolella.
– Heidän vaikutusvaltansa on kasvanut monissa eri ministeriöissä. Olisi hyvin loogista päätellä, että Putinin seuraaja tulee tästä joukosta.
Kansan keskuudessa ei ole muutosvoimaa
Jussi Lassilan mukaan eliitti on kuitenkin tällä hetkellä hyvin yhtenäinen.
– Se perustuu mafiatyyppiseen sidonnaisuuteen, jonka eliitin jäsenet ymmärtävät. Siinä eletään jatkuvasti äärimmäisen rangaistavuuden ja lojaalisuuden muodostamassa kokonaisuudessa, jossa jokaisen tilanne riippuu omasta asemasta johtajan silmissä, Lassila sanoo.
– Siinä vaiheessa, kun kummisetää ei enää ole, niin koko perusta lähtee alta, ja se voi purkautua hyvinkin arvaamattomilla tavoilla. Tämä voi luoda koalitioita, hän jatkaa.
Tutkijan mielestä Putinin syrjään astuminen ei aiheuttaisi Venäjän yhteiskunnan tasolla merkittävää reaktiota. Varsinaista muutosvoimaa kansan keskuudesta ei ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä.
– Jos Putin poistuisi yllättäen vallankahvasta, niin en oikein jaksa uskoa, että kansalaisten keskuudessa syntyisi hyvin näkyvä Putinia kaipaava ryhmä, joka aktivoituisi poliittisesti putinisteiksi yrittäen vakiinnuttaa asemiaan.
– Venäjän historiassa on nähty kansalaisten suhtautuvan lakonisesti ja passiivisesti suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Jos tällainen ilmiö on tullakseen, niin se tapahtuu myöhemmin.
