Venäjän presidentti Vladimir Putin on esittänyt Yhdysvaltain entisen apulaisulkoministerin Daniel Friedin mukaan viime aikoina monenlaisia Ukrainaa koskevia uhkavaatimuksia, jotka vaikuttavat ainakin osittain improvisoiduilta.
– Perimmäinen vaatimus näyttää kuitenkin selvältä: USA:n ja Euroopan pitäisi tunnustaa, että Ukraina, jota Putin ei pidä suvereenina valtiona, kuuluu Kremlin hallintaan, suurlähettiläs Fried sanoo New Lines Magazine -verkkolehdessä.
Tämän vaatimuksensa Putin käytännössä toisti Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa tiistaina käymässään parituntisessa puhelinkeskustelussa. Antaakseen lisäpontta ”venäläiselle vihjeelleen” Kreml on ryhmittänyt Ukrainan rajan tuntumaan noin 100[nbsp]000 sotilasta.
Vaikka Washingtonissa on esitetty sellaisiakin näkemyksiä, joiden mukaan Yhdysvalloilla ei olisi erityistä intressiä puolustaa Ukrainaa, USA ei voisi Friedin mielestä kuitenkaan kahden maailmansodan jälkeen seurata toimettomana, jos hirmuvalta taas kerran hyökkäisi toisen eurooppalaisen valtion alueelle.
Pettymyksiä Putinille
Sen perusteella, mitä Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien tiistaisesta puhelinkeskustelusta toistaiseksi tiedetään, Joe Biden onnistui Friedin mukaan pitämään menestyksellisesti kiinni USA:n järkähtämättömästä tuesta Ukrainalle. Bidenin kerrotaan muun muassa tehneen selväksi, että jos Venäjä eskaloi, siihen tultaisiin kohdistamaan ”voimakkaita taloudellisia ja muita toimia”.
– Valkoisen talon tulkinta keskustelusta ei toki ole viimeinen sana. Kreml on julkaissut oman, sävyltään puolustelevan versionsa, jossa vaaditaan takuita Naton laajentumisen pysäyttämisestä ja siitä, että ”Venäjään rajautuviin maihin ei sijoiteta hyökkäyksellisiä aseita”, mikä koskisi myös esimerkiksi Natoon kuuluvia Baltian maita ja Puolaa, Fried sanoo.
Mikään ei hänen mukaansa viittaa siihen, että Biden olisi tällaisiin vaatimuksiin myöntynyt.
Putin on saattanut laskea sen varaan, että hänellä olisi vastassaan jakautunut länsi ja että Washingtonissa Ukrainasta ei jaksettaisi enää kovin paljon kiinnostua. Kummassakin oletuksessa Venäjän presidentti on joutunut Friedin mukaan pettymään.
– Sitä paitsi sen enempää länsi kuin Ukrainakaan eivät ole niin heikkoja kuin hän kuvittelee. Sodan vaara on yhä olemassa, mutta puhelinkeskustelun myötä se on ehkä pienentynyt, hän toteaa.