Kuoleminen on Venäjällä nykyään kannattavampaa kuin eläminen, toteaa maanpaossa elävä venäläisekonomisti, professori Vladislav Inozemtsev ranskalaiselle IFRI-instituutille laatimassaan raportissa.
– Elintasoltaan keskimääräisellä Venäjän alueella henkilö, joka liittyy armeijaan, taistelee vuoden ajan ja kuolee rintamalla, ansaitsee perheelleen summan, jota hän ei olisi mitenkään voinut kerryttää edes 15–20 vuoden työllä, Inozemtsev kertoo ranskalaislehti l’Expressille.
Vladimir Putinin valtakunnassa kuolema onkin hänen mukaansa nousemassa taloudellisesti kannattavimmaksi keinoksi hyötyä omasta elämästään. Tästä ”kuoleman taloudesta” on jo tullut Venäjän talouskasvun tärkein moottori.
– Putin näkee siinä myös muita etuja – eikä vähiten sitä, että se ”kierrättää” yhteiskunnan ei-toivotun aineksen rintamalle. Putinille tämän konfliktin päättyminen olisi ongelmien alku, Inozemtsev sanoo.
Mallin juuret juontavat hänen mukaansa Neuvostoliiton romahduksen jälkeiseen asevoimien alennustilaan.
– Vuonna 1999 Vladimir Putin otti opikseen ensimmäisen Tšetšenian sodan (1994–1996) fiaskosta: aloittaessaan toisen hyökkäyssotansa kapinalliseen tasavaltaan hän määräsi korottamaan sopimussotilaiden palkan 28 000 ruplaan kuukaudessa eli 18-kertaiseksi keskipalkkaan verrattuna.
Tämä houkutteli uusia värvättyjä, joita motivoi lähinnä voiton tavoittelu. Syyriassa noudatettiin samanlaista lähestymistapaa, Inozemtsev toteaa.
Taustalla vaikutti hänen mukaansa myös 1990-luvulla alkanut laajamittainen rikollisuuden ja väkivallan ihannointi, jonka myötä koko Venäjän valtio muutti vähitellen eräänlaiseksi mafiaorganisaatioksi. 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Wagner ja muut yksityisarmeijat toimivat prototyyppeinä sille Kremlin palkkasotilasjärjestelmälle, joka käy nyt raakaa tuhoamissotaa Ukrainassa.
– Vuoden 2023 loppuun mennessä tämä järjestelmä oli vakiintunut: jos haluat lähteä sotaan, allekirjoitat sopimuksen ja saat heti keskimäärin kolme miljoonaa ruplaa. Sen jälkeen saat palkkaa 200 000–240 000 ruplaa kuukaudessa, ja jos kuolet, perheesi saa erilaisia etuja. Yhteensä tämä tarkoittaa keskimäärin 16–17 miljoonaa ruplaa (noin 190 000 euroa). Useimmilla Venäjän alueilla keskivertotyötä tekevä 30–35-vuotias mies ei koskaan ansaitsisi tuollaista summaa. Venäjällä on nyt kannattavampaa kuolla kuin työskennellä ja elää, Inozemtsev sanoo.
Täyttä hölynpölyä
”Kuoleman talous” koskettaa professori Inozemtsevin mukaan eniten sellaisia venäläisiä, jotka olisivat muuten markkinatalouden kannalta täysin hyödyttömiä.
– Lukuisat tilastot kertovat meille sotilaiden profiilista. Uusien sopimussotilaiden keski-ikä on lähes 50 vuotta. Monet heistä ovat sairaita – vuoden 2023 loppuun mennessä HIV-tapausten määrä armeijassa oli 20-kertaistunut sotaa edeltäviin lukuihin verrattuna – ja he lahjovat terveydenhuoltopalveluja saadakseen väärän todistuksen. Suuri osa heistä on työttömiä tai työskentelee matalapalkkaisissa ammateissa ilman pätevyyttä. Monet ovat konkurssissa tai tuomittuja rikollisia. Armeijasta on siis tullut eräänlainen roskakori, johon Putin heivaa yhteiskunnan hylkiöt, Inozemtsev toteaa.
Putinin väitteet, joiden mukaan ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” hengissä selvinneet veteraanit nousisivat venäläisen yhteiskunnan eliittiin, ovat hänen mukaansa täyttä hölynpölyä.
– Todellisuudessa se on mahdotonta, koska absoluuttisista hylkiöistä, joilla ei ole koulutusta tai pätevyyttä, ei voi tulla arvokasta työvoimaa. Yksi tämän ”kuoleman talouden” tehtävistä on nimenomaan päästä eroon näistä ihmisistä. Heitä voi vaihtaa rahaksi, heistä voi tehdä tykinruokaa ja maksaa heistä korvauksia leskille ja orvoille, mutta heitä ei voi muuttaa. Ja sotahan tekee heistä vielä pahempia, Inozemtsev kiteyttää.