– Pian kulunut vuosi Venäjän Suomellakin osoittamasta uhkavaateesta. Silloin vielä Venäjän kuviteltiin olevan vahva. Sillä oli pelotearvoa ja sen kyvyt pelottivat. Miksi ihmeessä Venäjä luopui tästä asemasta ja lähti sotaan? Se otti melkoisen riskin, kirjoittaa Ulkopoliittisen insituutin johtaja Mika Aaltola Twitterissä.
– Lähtiessään sotaa (Vladimir) Putin heitti Venäjän aseman taistelujen dynamiikan armoille, hän jatkaa.
Aaltola toteaa, että parhaimmillaan sotilaallinen voima voi johtaa päämäärien saavuttamiseen ilman sotaa.
– Kyvykkyyden tuottama pelote otetaan huomioon. Venäjän voima on toiminut, ilman sotaa. Suomessakin keskusteltiin vuosia Venäjän sotilaallisista reaktioista, jos Suomi liittyisi Naton, hän muistuttaa.
Aaltola arvioi, että pelotteen muissa herättämä pelko saattoi johtaa kuvitelmaan Venäjällä, että se oikeasti on vahva.
– Alettiin uskoa sodan käyttöarvoon. Ukraina valittiin kohteeksi, koska se oli otollisin Venäjän läntisten naapurien joukossa. Ukraina tarkoitettiin helpohkoksi koelaboratorioksi Venäjän voiman demonstraatioon.
– Kuvitelkaa, jos Venäjä olisi onnistunut, ja sen joukot olisivat nyt Puolan rajalla. Miettikää, miten pelko olisi lisääntynyt. Venäjä olisi saattanut saavuttaa myönnytyksiä muualla, Aaltola kirjoittaa.
Hän toteaa, että onneksi lännessä tajuttiin Venäjän suunnitelmat ja onneksi Ukraina taistelee.
– Sodan käyttöarvo olisi noussut keinona strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Sotien todennäköisyys olisi noussut. Nyt on käymässä päinvastoin, jos jaksamme auttaa. Se on oma etumme, Aaltola sanoo.
Hänen mukaansa sodan välineellinen käyttöarvo on Venäjän kokeman takapakin myötä laskemassa.
– Tämä lisää rauhan mahdollisuuksia. Sodalla ei saisi olla välineellistä arvoa. Samalla on hyvä huomata, ettei Venäjän pelote enää pelota. Sen status on laskusuunnassa.
Aaltola katsoo, että ydinaseuhkaukset ja -kiristys voidaan nähdä tästä näkökulmasta.
– Laskevan konventionaalisen prestiisin johdosta Venäjä muistuttaa voimansa rippeistä, ydinaseista. Se laittaa samalla myös tämän pelotteen likoon. Tavallaan loogista, muttei kovin järkevää.
– Samalla on hyvä katsoa, miten sota on Venäjällä eskaloitunut, syventynyt. Se on osittain menettänyt välineellistä arvoa ja saanut olemuksellisen ilmiasun. Myyttinen tulkinta on lisääntynyt, joka ennakoi Venäjän vaikeutta irtautua huonosti sujuvasta sodasta, Aaltola arvioi.
1. Pian kulunut vuosi Venäjän Suomellakin osoittamasta uhkavaateesta. Silloin vielä Venäjän kuviteltiin olevan vahva. Sillä oli pelotearvoa ja sen kyvyt pelottivat. Miksi ihmeessä Venäjä luopui tästä asemasta ja lähti sotaan? Se otti melkoisen riskin.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) November 4, 2022