Venäjän presidentin Vladimir Putinin äskettäinen vaatimus Naton laajentumisen pysäyttämisestä tarkoittaisi Viron entisen Washingtonin-suurlähettilään Kalev Stoicescun mukaan käytännössä puolustusliiton peruskirjan hylkäämistä.
Hän viittaa vuonna 1949 laaditun Naton peruskirjan 10. artiklaan, jossa nimenomaisesti todetaan puolustusliiton jäsenmaiden voivan kutsua liiton jäseneksi minkä tahansa muun Euroopan valtion, joka voi edistää asiakirjassa määriteltyjä periaatteita ja Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta.
Vaatimuksellaan Putin osoittaa Tallinnan kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa (ICDS) nykyisin työskentelevän Stoicescun mielestä halveksuntaansa läntisiä instituutioita ja pienten valtioiden oikeuksia kohtaan.
– Venäjä selvästi pitää Ukrainaa objektina, jonka kohtalo on suurvaltojen päätettävissä. Hänen vaatimuksensa taustalla olevat asenteet tuovat mieleen vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jolla kaksi diktaattoria katsoivat sopivaksi jakaa Keski- ja Itä-Euroopan etupiireihin, hän kirjoittaa ICDS:n tuoreessa artikkelissa.
– Natolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin torjua Putinin vaatimus. Venäjän edellyttämää veto-oikeutta Naton asioihin ei voi tulla kyseeseen, vaikka kielteinen vastaus antaakin Kremlille tekosyyn väittää, että Nato ei halua liennyttää jännitteitä eikä löytää kestäviä ratkaisuja, hän toteaa.
Taustalla sisäinen epävarmuus
Vaikka Venäjä keskittää parhaillaan joukkojaan Ukrainan rajalle, Kreml pitää sitkeästi kiinni väitteestään, jonka mukaan Venäjä ei uhkaa ketään eikä valmistele sotaa, ja syyttää Natoa ja Ukrainaa vihamielisistä aikeista.
– Venäjän aggressio kumpuaa sen omasta sisäisestä epävarmuudesta. Putin kumppaneineen on onnistunut muuttamaan Venäjän perustuslakia ja takaamaan Putinin vallan jatkuvuuden, väärentämään duuman- ja paikallisvaalien tulokset sekä telkeämään Aleksei Navalnyin ja monet muut vastustajansa lukkojen taakse. Venäjän tilanne muistuttaa kuitenkin yhä enemmän Leonid Brežnevin poliittista ja taloudellista pysähtyneisyyden aikaa, Stoicescu sanoo.
Vladimir Putin tietää hyvin Brežnevin kauden tasoittaneen tietä neuvostoimperiumin romahdukselle. Kun Krimin valtauksen luoma kansallinen hurmos on haihtunut, Kremlin valtias kokee tarvitsevansa uutta sulkaa hattuunsa.
– Putin halunnee todistaa, että Venäjän ja Ukrainan ponnistuksilla laajamittaisen sodan välttämiseksi ei yksinkertaisesti ole väliä. Hän on mielestään se, joka päättää sodasta ja rauhasta. Ehkä hän antaa meidän nauttia rauhallisesta joulusta, ehkä ei, Stoicescu toteaa.
