Kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti tiistaina Venäjän duumassa olevansa valmis virkakausiensa nollaamiseen osana valmisteilla olevaa perustuslain uudistusta, maan eliitti ja jopa osa presidentinhallinnon virkamiehistä tulivat Tatjana Stanovajan mukaan täydellisesti yllätetyiksi.
– Venäjän politiikan tarkkailijoille viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet täyttä vuoristorataa. Ensin Putin oli lähdössä, sitten hän olikin täällä jäädäkseen mutta missä ominaisuudessa? Pyrkiessään selittämään näitä käänteitä kommentaattorit esittivät keskenään täysin ristiriitaisia arvioita ja ennustuksia samaan aikaan, kun presidentti lähetti tulkinnanvaraisia signaaleja, Venäjän sisä- ja ulkopolitiikan analyysiin keskittynyttä R.Politik-projektia johtava Stanovaja sanoo Moskovan Carnegie-instituutin julkaisemassa artikkelissa.
– Tiistain tapahtumat selkeyttivät asetelmaa – hyvässä tai pahassa. Puhuessaan parlamentin alahuoneelle Putin myöntyi nollaamaan virkakausia koskevat rajoitteet. Vaikka hän pyysikin perustuslakituomioistuinta ottamaan kantaa asiaan ja jätti siten lopullisen ratkaisun tuomarien käsiin, nyt on hyvin mahdollista, että Putin tavoittelee uudelleenvalintaa jälleen vuonna 2024, Stanovaja toteaa.
Tammikuusta alkaen Venäjän eliitti on hänen mukaansa ollut täydellisessä pimennossa Putinin todellisten aikomusten suhteen, ja sama on koskenut osittain jopa presidentinhallintoa. Putinin ylimalkaisten lausuntojen perusteella vallitsevaksi käsitykseksi ehti tulla, että hänellä ei olisi aikeita taipua presidenttikausiensa nollaamiseen. Kremlissä monelle onkin vasta nyt valjennut presidentin tosiasiassa tähdänneen juuri oman jatkonsa varmistamiseen.
– Vain suuri yleisö oivalsi, mitä Putin oli tekemässä. Mielipidekyselyssä puolet vastaajista sanoi, että perustuslain muutoksilla Putin pyrkii pysymään vallassa vuoden 2024 jälkeen, Stanovaja huomauttaa.
Hän sanoo Putinin parhaillaan varmistavan edellytyksensä asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa niin halutessaan.
– Presidentinhallintoa lähellä oleva lähde myöntää, että presidentin todelliset aikeet eivät nykyään ole juuri kenenkään tiedossa. Juuri nyt häntä ympäröivien henkilöiden tehtävänä on keskittyä pitämään avoimina mahdollisimman monta eri vaihtoehtoa. Hän (Putin) aikanaan ratkaisee, mitä pitää soveliaana ja mitä ei, Stanovaja toteaa.
Kaksi Putinia
Venäjän perustuslakiuudistuksen käänteet paljastavat Stanovajan mukaan tavallaan kaksi eri Putinia.
– Toinen on lain tutkija ja keskitetyn valtion kannattaja, joka unelmoi siitä, kuinka Venäjä ottaa paikkansa sivistyneiden kansakuntien kerhossa. Hän puhuu siitä, miten tärkeää on tehdä muutoksia johdossa, ja tarpeesta vahvistaa parlamenttia, Stanovaja sanoo.
– Hän haluaa tulla muistetuksi oikeudenmukaisena ja viisaana hallitsijana, joka kykenee asettamaan valtion edun omansa edelle – joka on tietoinen rajoitteistaan ja suhtautuu kunnioittavasti menettelytapoihin, vaikka niitä onkin toisinaan tarpeen säätää, Stanovaja toteaa.
Toista Putinia hän luonnehtii machiavellilaiseksi pragmaatikoksi, joka toimii tässä ja nyt ja jota ympäröi joukko sofistikoituneita ja periaatteettomia vastustajia, jotka toivovat kompastumisen menettelytapoihin syöksevän hänet poliittiseen tuhoon.
– On luultavaa, että Putin todella haluaa astua sivuun ja jättää perintönsä varteenotettavan seuraajan käsiin. Sen on kuitenkin odotettava. Nyt hänellä on omasta mielestään vastassaan sotaa, äärimmäisiä olosuhteita, kypsymätön poliittinen järjestelmä ja haavoittuvainen valtio. Hän uskoo vakauden olevan tärkeämpi asia kuin johtajan vaihdos, Stanovaja päättelee.