VTT:n TransSmart-visiossa kestävän liikenteen mallimaassa korostuu tehokkuus ajoneuvoissa, järjestelmissä ja palveluissa. Liikenteessä yhdistyvät kestävät energialähteet, kehittynyt teknologia, turvallisuus, korkea palvelutaso, liikkumisen vaihtoehdot ja uudet toimintatavat.
– Ajoneuvojen hienosäätö tai uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen pelkästään eivät riitä pitkässä juoksussa. Pitää kehittää kokonaisjärjestelmää, toteaa TransSmart-ohjelman päällikkö, tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund VTT:ltä.
Hänen mukaansa maailma ei parane esimerkiksi täyttämällä Helsingin niemi sähköautoilla, koska sähköauto tarvitsee tilaa siinä, missä polttomoottoriautokin.
– Muutosta saadaan aikaiseksi muun muassa lisäämällä joukkoliikenteen osuutta ja miettimällä liikkumisen ja logistiikan palvelut uusiksi unohtamatta liikkujan näkökulmaa, korostaa Nils-Olof Nylund.
TransSmart-ohjelman Liikennepalvelut-teeman vetäjä, erikoistutkija Raine Hautalan mukaan älyliikenteen ratkaisut mahdollistavat sujuvammat matka- ja logistiikkaketjut sekä liikenteen ajantasaisen tilannekuvan.
Hautala sanoo, että tavoitetilanteessa liikkujalla on valittavana useampia helppokäyttöisiä palveluja, joiden avulla hän voi yhdistää itselleen sopivia matkaketjuja monista eri vaihtoehdoista, joita ovat oma auto, kävely, pyöräily, bussi, taksi, kutsujoukkoliikenne, kimppakyyti, yhteiskäyttöiset autot ja kuljetukset, raitiovaunu, metro, juna tai lentokone.
– Tällöin myös tarve auton omistamiselle sekä pysäköintipaikkojen ja katujen rakentamiselle vähenee. Keskeistä ajattelussa on matkaketjujen sujuvuuden ja helppokäyttöisyyden lisääminen. Palvelun helppokäyttöisyyteen kuuluu myös vaivaton ja turvallinen maksaminen, toteaa Hautala.
Ladattavia hybridejä
Vuonna 2020 uudet ajoneuvot liikkuvat enenevässä määrin uusiutuvan energian voimin. Sähköautojen osuus henkilöautojen uusmyynnissä kasvaa ja on 10-15 prosentin luokkaa. Varsinkin ladattavista hybrideistä tulee vision mukaan suosittuja.
Myös bussiliikenteen sähköistäminen on käynnissä, ja pääkaupunkiseudulla arvioidaan tuolloin olevan käytössä jo yli sata sähköbussia.
Niin ikään vision mukaan Suomessa on myös käynnistynyt uusia kestäviä biopolttoaineita tuottavia laitoksia.
Liikenteen energiankulutus on saatu käännettyä laskuun. Biopolttoaineiden laskennallinen osuus on vuodelle 2020 asetetun kansallisen tavoitteen mukaisesti vähintään 20 prosenttia.
Yhteistyöllä tavoitteeseen
Älyliikenteen kansainvälisten laitemarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuosittain noin 20 prosenttia. Uudet älyliikenteen palvelut mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen myös suomalaisyrityksille.
Esimerkiksi käynnissä oleva ”Finnish Road Weather Excellence” –projekti, jossa on mukana Vaisala, Arctic Machine, Foreca, Teconer ja VTT, on osoittanut, että suomalaisella korkealaatuisella tiesää- ja talvihoito-osaamisella on merkittävää lisäpotentiaalia markkinoilla, jos osaaminen pystytään paketoimaan laitteista ja teknisistä järjestelmistä kohti kokonaisvaltaisempia tuote- ja palveluratkaisuja.
– Älyliikenteen ympärillä riittää kiinnostusta, mutta lähitulevaisuudessa nähdään, missä mittakaavassa tästä alkaa syntyä kannattavaa liiketoimintaa suomalaisille toimijoille. Yritysten on pystyttävä kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, sanoo asiakaspäällikkö Karri Rantasila.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien keskeisten tieliikennealan toimijoiden yhteistyötä. Tämän toteutumiseksi VTT:n koordinoima TransSmart-kärkiohjelma kokoaa tärkeimmät vaikuttajat saman pöydän ääreen. Ohjelmassa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriön alaiset virastot, Tekes, useat alan yritykset, kuntasektori ja tutkimuslaitokset.