Verkkouutiset

Viron puolustusministeri Verkkouutisille: Suomi-yhteistyö syvenee merkittävästi

Venäjän uhka saattaa Hanno Pevkurin mukaan ajankohtaistua paljon oletettua nopeammin.
Heikki Hakala
Heikki Hakala
Heikki Hakala on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Nato-jäsenyys muuttaa Viron puolustusministerin Hanno Pevkurin mukaan merkittävästi turvallisuuspoliittista asetelmaa lähialueillamme.

– Suomen – ja toivottavasti mahdollisimman pian myös Ruotsin – liittyminen Natoon on Viron näkökulmasta erittäin myönteinen ja tervetullut asia. Se merkitsee todellista turvallisuustilanteen ja paradigman muutosta Itämeren alueella, Pevkur sanoo Verkkouutisille Tallinnassa.

Vaikka Venäjän asevoimat ovat tällä hetkellä pitkälti sidottuina Ukrainaan, Naton itäisellä sivustalla on Pevkurin mukaan syytä pysytellä valppaina.

– Venäjä lisää joukkojaan rajojemme läheisyydessä epäilemättä jo lähitulevaisuudessa ja myös varustautuu uudelleen nopeassa tahdissa. Meillä on suhteellisen selvä käsitys venäläisten kyvystä tuottaa panssarivaunuja ja muuta kalustoa. Kun sota Ukrainassa on ohi, he suuntaavat rintamalle nyt menevät resurssit sotateollisuuteen ja kykenevät siten lisäämään tuotantoaan hyvin nopeasti, hän toteaa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole kovin paljon aikaa lisätä omaa puolustustarviketuotantoamme ja saattaa valmiiksi tarvittavia suunnitelmia Itämeren alueen puolustamisesta sekä Viron ja Suomen välisestä sotilasyhteistyöstä. Olen kuitenkin varma, että ne suunnitelmat valmistuvat hyvin pian.

Yli kolmen prosentin

Viron oman puolustuksen kehittämisen kannalta ministeri Pevkur pitää nyt olennaisena, että kaikki opit Venäjän “sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” Ukrainaa vastaan ammennetaan mahdollisimman kattavasti.

– Huomio kohdistuu erityisesti tulenkäyttöön, kaukovaikutteisiin asejärjestelmiin, ilmapuolustukseen ja taistelukentän tilannekuvan luomiseen. Niihin me teemme nyt isoja investointeja, hän sanoo.

Julkisuudessa on jo aiemmin kerrottu myös muun muassa 300 kilometriin ulottuvan meritorjuntaohjusjärjestelmän sekä olalta laukaistavien lyhyen kantaman Piorun-panssarintorjunta-aseiden hankinnasta. Pevkurin mukaan lisäpanostukset ovat nostamassa ensi vuonna puolustusmenojen osuuden 3,2 prosentin tasolle Viron bkt:sta. Puolustusmenojen kasvattamisesta vallitsee hänen mukaansa laaja konsensus eri poliittisten ryhmien välillä.

– Aluepuolustusta tehostamme lisäämällä suojeluskunta Kaitseliitin vahvuutta 10 000 taistelijalla, mikä nostaa hallituksen tuoreen päätöksen mukaisesti sodanajan kokonaisvahvuutemme noin 44 000 sotilaaseen, hän toteaa.

Hanno Pevkur. Estonian MoD

Kaakkois-Viron Nursipaluun valmistellaan parhaillaan uutta harjoitusaluetta, joka on herättänyt ristiriitaisia tunteita seudun asukkaiden keskuudessa. Pevkurin viesti on kaiken aikaa ollut selvä: harjoitusaluetta ei tarvita maan hallitusta eikä armeijaa, vaan Viron ja sen kansalaisten puolustamista varten.

– Maantiede määrittelee alueen sijainnin. Meillä on kaksi strategista painopistesuuntaa, joista koillinen Narvan suunta on 1. Prikaatin ja kaakkoinen Peipsijärven suunta 2. Prikaatin vastuulla. Kun toinenkin prikaati mekanisoidaan, Nursipalun alue käy käytännössä välttämättömäksi.

Yhtenäinen Itämeri

Heinäkuussa järjestettävässä Naton Vilnan-huippukokouksessa Viro pyrkii ministeri Pevkurin mukaan varmistamaan, että Itämeren aluetta käsitellään liittokunnan puolustusjärjestelyissä yhtenä kokonaisuutena.

– Olemme aina viestittäneet, että Itämeren aluetta ei pitäisi jakaa puolustussuunnittelua tehtäessä, hän sanoo.

Baltian maat ovat puolustusliiton komentorakenteessa Alankomaiden Brunssumissa toimivan yhteisesikunnan alaisuudessa, kun taas esimerkiksi Norjassa toimivia joukkoja on johdettu Norfolkista Yhdysvaltojen itärannikolta käsin.

Joukkoja kevään Nato-harjoituksessa Virossa. AFP / LEHTIKUVA / JAAP ARRIENS

Viroa kiinnostaa Pevkurin mukaan myös se, minne Naton Itämeren alueen meritilannekuvakeskus päätetään sijoittaa. Luontevana vaihtoehtona on pidetty Ruotsia, mutta maan täysjäsenyyden viimeisten ratifiointien viivästyminen mutkistaa osaltaan tilannetta.

– Tärkeintä Naton tasolla on meille joka tapauksessa se, miten operaatiot tällä alueella järjestetään ja kuinka Suomi – ja mahdollisimman pian myös Ruotsi – kytkeytyvät alueelliseen puolustussuunnitteluun, hän toteaa.

Yhteistoiminta syvenee

Viro on tehnyt ministeri Pevkurin mukaan jo pitkään tiivistä kahdenvälistä puolustusyhteistyötä sekä Suomen että Ruotsin kanssa esimerkiksi yhteisen harjoittelun muodossa.

– Uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle on ehdottomasti olemassa. Tärkein potentiaalinen osa-alue liittyy nähdäkseni merelliseen ja merenpohjan tilannekuvaan, missä voimme tehdä yhdessä paljon aiempaa enemmän. En voi tietenkään valitettavasti mennä kovin syvälle yksityiskohtiin, hän sanoo.

Yhteisymmärrys siitä, että kahdenväliset puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset sekä Viron ja Suomen että Viron ja Ruotsin välillä päivitetään lähiaikoina, on hänen mukaansa ehdottomasti olemassa. Niissä täsmentyy sekin, mitä asioita edistetään kahdenvälisesti ja mitä pikemminkin koko Naton tasolla.

– Kun puhutaan esimerkiksi Baltian alueen ilmavalvonnasta, minun tavoitteenani ei ole tuoda suomalaisia eikä ruotsalaisia hävittäjiä Ämarin lentotukikohtaan Viroon, sillä ne pystyvät kyllä toimimaan ilmatilassamme myös omista tukikohdistaan käsin, hän toteaa.

– Uskon yhteistyömme tiivistyvän monella eri tasolla ilmavoimien yhteistoiminnasta laivasto- ja maavoimayhteistyöhön. Yhteistä harjoittelua tapahtuu epäilemättä kaiken aikaa enemmän ja siitä tulee yhä arkipäiväisempää, kuten olemme saaneet aivan viime viikkojenkin aikana nähdä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)