Viron merivoimille tulisi hankkia vähintään kolme uutta 75-100-metristä taistelulaivaa. Lisäksi nyt käytössä olevat miinantorjunta-alukset esitetään korvattavaksi jopa kymmenellä 50-75 metrisellä, monipuolisesti aseistetulla sota-aluksella.
Ehdotukset sisältyvät kansainvälisen ICDS-puolustustutkimuskeskuksen ja Viron maanpuolustuskorkeakoulun tuoreeseen selvitykseen. Kaksivuotinen selvitystyö toteutettiin Viron pääministerin kanslian ja Viron merivoimien toimeksiannosta.
Ilmavoimille selvittäjät kaavailevat vähintään kolmea uutta lentokonetta ja jopa uutta yhdeksää helikopteria, joita käytettäisiin kuljetustehtäviin sekä vedenalaisten kohteiden tunnistamiseen ja torjuntaan.
Lähes 200-sivuisessa asiakirjassa esitetään myös kolmea uutta meritorjuntaohjuspatteria sekä valvontaverkkoa, johon kuuluisi noin 20 kiinteää rannikkotutka- ja havaintoasemaa sekä joukko liikkuvia asemia.
Selvityksessä on kuvattu useita vaihtoehtoisia meripuolustuksen kehittämismalleja ottamatta kantaa niiden kustannuksiin. Postimees kertoo selvitystyötä johtaneen tohtori Jaan Murumetsin todenneen, että vaihtoehdot tarjoavat poliittisille päättäjille pohjan budjetoinnille kymmenen vuoden aikajänteellä.
Ilmeistä on, että jotkin esitetyistä malleista edellyttäisivät miljardiluokan investointeja. Taso on Viron mittakaavassa erittäin merkittävä, sillä esimerkiksi maan koko puolustusbudjetti vuodelle 2016 on noin 450 miljoonaa euroa.
Viimeksi tällä viikolla pääministeri Jüri Ratas on kuitenkin muistuttanut Viron olevan yksi harvoista Naton jäsenmaista, jotka käyttävät puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Viesti on selvä: Viro haluaa profiloitua maana, joka kantaa vastuunsa yhteisestä puolustuksesta – ei sotilasliiton vapaamatkustajana.
Suomessa käynnistetyn Laivue 2020 -hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 1,2 miljardia euroa, ja se on määrä rahoittaa varsinaisen puolustusbudjetin ulkopuolelta.
Toimintakyky ei riitä kriisioloihin
Viron meriturvallisuuden ja -puolustuksen nykytilasta selvitys antaa synkän käsityksen.
Maalta puuttuu sen mukaan kyky kattavan meritilannekuvan ylläpitämiseen, ja meripuolustukseen liittyvät tehtävät jakautuvat kolmelle eri organisaatiolle, jotka kykenevät täyttämään niistä vain pienen osan.
Merivalvontaa ei ole määritelty yksiselitteisesti minkään viranomaisen vastuulle, eikä käytettävissä oleva tilannekuva täytä sotilaallisia vaatimuksia. Meripuolustus saattaa suoriutua tehtävistään normaalioloissa, mutta menettäisi kriisitilanteessa toimintakykynsä, selvityksessä todetaan.
Puutteita on tunnistettu muun muassa merelliseen uhkaan kohdistuvassa ennakkovaroitusjärjestelmässä, alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa ja kriittisen infrastruktuurin, kuten merikaapeleiden suojaamisessa.
Merivoimien nykyiset kyvykkyydet rajoittuvat selvityksen mukaan hyvin kapealle alueelle, käytännössä lähinnä miinantorjuntaan.
Viron merivoimien pääaluksia ovat nykyisin kolme brittiläisvalmisteista Sandown-luokan miinantorjunta-alusta, jotka on rakennettu vuosina 1989-92.
Toimittaja: Heikki Hakala