Suomalaisten kulutus Virossa kasvoi viime vuonna ennätykselliseen 501 miljoonaan euroon. Kasvua edellisestä vuodesta kertyi yli 8 prosenttia, mikä on hieman hitaammin kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta selvästi 2000-luvun keskiarvoa nopeammin.
Kaupan liiton teettämän kyselyn mukaan Viron edullisempi hintataso on entistä merkittävämpi syy suomalaisille matkustaa etelänaapuriin. Jo puolet viimeisen vuoden aikana Virossa käyneistä suomalaisista kertoo syyksi Viron alhaisemman hintatason, kun vielä kolme vuotta sitten näin kertoi 37 prosenttia.
Hintojen merkitys varsinkin lapsiperheille on suurempi kuin muille, mutta kaikkein hintatietoisimpia ovat usein Virossa matkustavat.
– Hintojen merkitys matkustussyynä on kolmessa vuodessa kasvanut dramaattisesti usein Virossa matkustavien keskuudessa. He myös kertovat hintojen merkityksen edelleen kasvavan. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten kulutusverotuksen kiristyminen Suomessa näkyy lähitulevaisuudessa näiden hintatietoisimpien kuluttajien käyttäytymisessä, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja pohtii.
Hintatietoisimmat matkustajat hankkivat Virosta satunnaisesti matkaavia enemmän varsinkin alkoholia, elintarvikkeita ja lääkkeitä. Lääkkeiden maahantuonnissa on kuitenkin tapahtunut suurin pudotus edellisvuodesta. Toinen suuri putoaja on ollut jalkineet.
Makeisissa kehitys taas on ollut toisensuuntainen.
– Makeisveron vaikutukset alkavat ilmeisesti näkyä usein Virossa matkaavien ostoksissa. Tämä oli jopa yllättävä havainto tämän vuoden kyselyssä, Kurjenoja kertoo.
Yli 80 prosenttia Viron matkaajista tuo maahan alkoholia.
Kyselyn mukaan Viron matkojen huippu on ehkä jo saavutettu. Matkustusaikomukset ovat edelleen suuret, mutta suurin into näyttää taittuneen.
– Kulutusverotuksen kiristäminen edelleen voi kuitenkin lisätä matkustusaikomuksia ja kulutusta Virossa, varsinkin kun juuri tehdyn arvonlisäveron kiristyksen lisäksi kiristetään suosikkituliaisten, alkoholin, makeisten ja tupakan, verotusta, Kurjenoja arvelee.
Kyselyn teki Innolink Research Oy maaliskuun aikana, ja siihen vastasi 2 000 vähintään 18-vuotiasta kuluttajaa. Kysely kohdistettiin Varsinais-Suomen, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Kymenlaakson aikuisväestöön. Alueella asuu noin 60 prosenttia Manner-Suomen aikuisväestöstä.