Tohtori Pauli Järvenpää kirjoittaa Viron puolustusministeriön rahoittaman tutkimuskeskus ICDS:n julkaisemassa raportissa Suomi vuonna 2014: Puun ja kuoren välissä (Between a Rock and a Hard Place). Järvenpää on entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs, joka työskentelee tutkijana ICDS:ssa.
Raportti käsittelee Suomen suhtautumista Venäjän viimeaikaiseen toimintaan ja suomalaista keskustelua.
Raportin mukaan Helsingissä on historiallista syistä pidetty selvänä välttää puolen valintaa konflikteissa, jotka voidaan nähdä suurvaltojen välisiksi.
”Viime vuosikymmeninä jotkut näkivät Suomen käytöksen arkailuna ja välttelynä. Nyt Suomen laimea reaktio Venäjän liikkeisiin Ukrainassa tulkittiin joillain tahoilla ’uussuomettumiseksi'”, Pauli Järvenpää kirjoittaa.
”Puun ja kuoren välissä – toisaalla harkittu venäläinen aggressio Ukrainassa ja toisaalla lännen halu näyttää tukea Ukrainalle – Helsinki valitsi varovaisen reaktion, mutta pysyy tiiviisti lähellä EU:n päälinjan toimintaa”.
Raportin mukaan Suomen ensireaktiot Krimin miehitykseen olivat epätavallisen voimakkaita. ”Samaan aikaan kuitenkin yhteyslinjat pidettiin auki Helsingin ja Moskovan välillä”.
Verkkouutisten maaliskuussa 2014 teettämän gallupin tuloksia esitellään raportissa todeten, että 53 prosenttia suomalaisista tukisi valtiojohtoa, jos se päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
Yhteenvedossa todetaan, että Suomen päättäjien joukosta ja kansalaismielipiteestä ei löydy sympatiaa Venäjän toimille Ukrainassa.
”Tuon toteamisen jälkeen on totta myös, että ylipäätään Suomen johto on lähestynyt Ukrainan tilannetta suurella varovaisuudella, yrittäen löytää poliittisen kurssin EU:n jäsenmaiden valtavirrasta. Siksi ei olisi suuri uutinen, jos suomalaispäättäjät vuonna 2015 kohtelisivat tilannetta silkkihansikkain: toisaalta uskollisena sitoumukselleen kansakuntien oikeuksista kansainvälisen lain mukaan, toisaalta pitäen ovea auki dialogille presidentti (Vladimir) Putinin ja hänen hallintonsa kanssa. Sytyttääkö huhtikuun eduskuntavaalien lähestyminen debatin tarvittavasta puolustusbudjetista ja lopulta todellisen debatin Suomen Nato-jäsenyydestä, jää nähtäväksi”, raportti päättää.