Virolainen yritysjohtaja Karolina Ullman kirjoittaa Ärilehden artikkelissa kokemuksistaan ja huomioistaan Suomen yritysmaailmasta.
– Virolaisten ja suomalaisten yrityskulttuureissa on paljon yhteistä: pomo on pomo ja konsensus on heikoille. Me emme puhu ennen kuin meillä on jotain sanottavaa. Kommunikaation on oltava selvää ja suoraa. Kaikki saavat puhua, mutta päätöksen tekee lopulta hierarkiassa korkeimmalla oleva, Ullman kirjoittaa.
Hänen mukaansa Viro on kasvamassa ”teini-iästä energiseksi aikuiseksi”, kun Suomi puolestaan on ”tyytyväinen ja kokenut keski-ikäinen”.
– Osittain se johtuu siitä, että Suomen yritysmaailman johtavina voimina ovat henkilöt, jotka ovat seuraavan kymmenen vuoden kuluttua jäämässä eläkkelle. Heille kokemus ja tieto ovat erittäin tärkeitä arvoja. Viron yritysmaailmaa dominoivat enimmäkseen 1980-luvulla syntyneet henkilöt, jotka ovat tekemisen nälkäisiä ja innostuneita.
Ullman kirjoittaa ammattiyhdistysliikkeiden olevan Suomessa yhä voimissaan. Hänen mukaansa ammattiyhdistysten toiminta nojaa muistoille ajasta, jolloin työnantajia pidettiin ”suurina ja rahanhimoisina hyväksikäyttäjinä”, ja joita vastaan tarvittiin kollektivismia työmarkkinoiden tasapainon säilyttämiseksi.
Ulmanin mukaan sellainen ajatusmaailma on aikansa elänyt, sillä molemmin puolin Suomenlahtea yksityissektori koostuu yhä enemmän pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka tarvitsevat joustavuutta jäädäkseen eloon.
Kirjoittajan havainnon mukaan suomalaiset yritysjohtajat ovat virolaisiin verrattuna virallisempia. Hänen mukaansa suomalaiset myös suhtautuvat työhönsä vastuuntuntoisemmin kuin virolaiset.
– Suomalaiset ovat erittäin itsevarmoja, jos tapaat heitä heidän kotimaassaan, mutta muualla heistä tulee epävarmoja. Virolaiset ovat hieman enemmän kosmopoliitteja, ja se voi joskus suomalaisten mielestä tuntua epäkunnioittavalta, Ullman kirjoittaa.
Ullmanin mukaan suomalaisten asenteet virolaisia kohtaan ovat muuttumassa nuoremman ikäpolven myötä.
– Monet suomalaiset suhtautuvat virolaisiin kuin köyhiin kaukaisiin sukulaisiinsa, mutta se ennakkoluulo on katoamassa. Nuorilla suomalaisilla ei ole varhaisesta Neuvostoliiton jälkeisestä Virosta mitään muistoja. Heille syntyy uusia kokemuksia Virosta ja virolaisista, kun he matkustavat tänne työn ja opiskelun perässä tai vapaa-aikaa viettämään.
Ullman kirjoittaa virolaisilla olevan suomalaisiin samanlainen viharakkaus-suhde kuin suomalaisilla on ruotsalaisiin.
– Ulkopuolelta katsottuna moni voi ajatella, että virolaiset tuntevat itsensä läheisiksi latvialaisten ja liettualaisten kanssa, koska olemme kolme Baltian maata. Mutta oikeasti virolaiset vertaavat itseään kaikista eniten suomalaisiin.