– Esitän, että siihen tulisivat kaikki eduskuntapuolueet mukaan, koska kunnallisvaaleihin liittyvät kysymykset koskettavat kaikkia puolueita ja koko poliittista järjestelmää, Henna Virkkunen sanoo Verkkouutisille.
Kuntalain uudistuksen parissa työskentelevien jaostojen työssä on noussut esiin useita kuntavaalien uudistamiseen liittyviä tarpeita ja kysymyksiä. Pitäisikö vaalien ajankohtaa aikaistaa? Voisiko äänestysikärajaa laskea 16 vuoteen? Voisiko uuden valtuuston kausi alkaa heti vaalien jälkeen ennen vuodenvaihdetta? Näihin uusi puoluesihteerityöryhmä hakee ratkaisuja.
Ministeri itse suhtautuu myönteisesti ajatukseen äänestysikärajan laskemisesta.
– Itse olen ollut ikärajan laskemisen kannalla, mutta eri puolueissa on erilaisia näkökulmia. Minusta on hyvä että sekin nyt pohditaan, Virkkunen sanoo.
Vaalien aikaistaminen ei ole hänen mukaansa täysin ongelmatonta. Jos niitä aikaistettaisiin, ehdokaslistat pitäisi jättää jo kesällä. Virkkunen kuitenkin pitää nykyistä ajankohtaa lokakuun lopulla lähinnä jäänteenä agraariyhteiskunnan ajoilta.
Ongelmana budjetti
Valtuustokauden aikaistamisen suhteen ongelmana on budjetin käsittely. Uuden valtuuston pitäisi heti hyväksyä budjetti, mitä uusi valtuusto ei ole ollut valmistelemassa.
– Toisaalta nyt valtuustoilla on se tilanne, että budjetit on juuri hyväksytty joulukuussa ja uusi valtuusto joutuu ottamaan käyttöön edellisen valtuuston hyväksymän budjetin, Virkkunen sanoo.
Toinen ongelma valtuustokauden aikaistamisessa on se, missä vaiheessa luottamuspaikat neuvoteltaisiin.
Vaalien uudistamisen yhteydessä puoluesihteerityöryhmän on tarkoitus pohtia myös tarvetta säännellä kunnallista puoluerahoitusta.
– Tällä hetkellä joissakin kunnissa kunnat tukevat valtuustoryhmien toimintaa, ja lisäksi luottamushenkilöt maksavat luottamushenkilöpalkkioista omalle yhdistykselleen niin sanottua puolueveroa.
– On ollut keskustelua, pitäisikö tätä yhdenmukaistaa tai tehdä säännöksiä järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi, Virkkunen kertoo.’
Sähköinen äänestäminen
Hallitus aikoo linjata kuntalain uudistuksen pääpiirteitä touko-kesäkuussa.
– Isoin asia kuntalaissa on se, miten pystytään päivittämään kunnallinen toiminta tulevien sukupolvien näkökulmasta kiinnostavaksi niin että ihmiset haluaisivat osallistua ja vaikuttaa.
Tarkoitus on tarjota kuntalaisille uusia väyliä vaikuttaa konkreettisemmin ja nopeammin tiettyihin, yksittäisiin asioihin. Nykyinen kuntalaki ei myöskään tunne sähköisen osallistumisen muotoja.
– Myös sähköisen äänestämisen valmistelu on syytä aloittaa. Vaikka muutama vuosi sitten kokeilu ei täysin onnistunut, on nyt syytä ottaa uusi yritys. Sähköinen äänestäminen on tulevaisuutta, ja Suomen tietoyhteiskuntana tulee olla sitä aktiivisesti kehittämässä.
Uusi kuntalaki on osa kuntauudistusta, johon sisältyy lisäksi kuntarakennelaki, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi