Maataloustukien takaisinperinnän julkisuus jakaa EU-maita. Osa jäsenmaista haluaisi EU:n varainhoidosta vastaavan tilintarkastustuomioistuimen maakohtaiset raportit julki.
Nykyiset järjestelmät, joiden tehtävä on suojella EU:n maatalousbudjettia väärinkäytöksiltä ja korruptiolta, ovat hajanaiset ja puutteelliset. Maataloustukien maksatus ja valvonta on kunkin jäsenmaan omassa hallussa, samoin väärinkäytös-, korruptio- ja petostutkinnat.
EU-tasolla kukaan ei systemaattisesti valvo yksittäisen maan vilunkipeliä. Vastuu EU:n varainhoidosta lepää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen harteilla. Instituution laatimat maakohtaiset raportit eivät kuitenkaan ole julkisia.
Tilintarkastustuomioistuimen maataloustukia käsittelevän raportin valmistuminen kestää 19 kuukautta. Siinä ajassa jäsenmaat ovat saaneet mahdolliset sotkut siivottua ja piilotettua korruptiokytkökset.
Suomi Ruotsiakin puhtaampi
Tilintarkastustuomioistuimen nykyinen puheenjohtaja portugalilainen Vitor Caldeira pitää vaikenemisen verhosta tiukasti kiinni. Hänen johdollaan osa jäsenmaista haraa kiivaasti maataloustukien maakohtaisten virhetietojen julkistamista vastaan. Puheenjohtaja on ilmoittanut ykskantaan, että asia on loppuun käsitelty. Tiedot pysyvät salassa.
Tilintarkastustuomioistuimen viileän ulkokuoren alla kuitenkin kiehuu. Jäsenmaat ovat jakautuneet kahteen leiriin. Uudistusmieliset maat haluavat avata tukiraportit ja lisätä avoimuutta.
EU-virkamies kaivaa Verkkouutisille esiin ohuen nipun papereita. Pöydän ylitse näkee, että merkintöjä on paljon. Virkamies hymähtää, että ongelmamaat ovat niitä tuttuja niskuroijia.
Tilintarkastustuomioistuimen tilastosta näkee, että eniten maataloustukien sääntörikkomuksia ja väärinkäytöstapauksia on Romanialla, Bulgarialla ja tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajan kotimaalla Portugalilla. Lähes yhtä koviin lukemiin yltävät Espanja, Italia, Puola ja Ranska.
Muutaman maan kohdalla tukien takaisinperintä kohoaa 15 prosenttiin. Suomi on sen sijaan maataloustukien takaisinvedon suhteen puhdas pulmunen. Suomalaiset loistavat jopa länsinaapuriimme verrattuna. Viime vuonna komissio määräsi Ruotsin maksamaan takaisin tukia yli 50 miljoonaa euroa. Suomen summa oli pari miljoonaa euroa.
Maatalousjätti Ranskassa tukia perittiin viime vuonna takaisin yli 1,2 miljardia euroa. Sillä summalla ostaisi 25 000 uudenkarheaa traktoria. Suhteutettuna Suomen maatalouskäytössä olevaan pinta-alaan se tarkoittaa reilun 80 miljoonan euron takaisinperintää. Alun perin komissio vaati Ranskalta takaisin reilua 3,5 miljardia euroa. Ranskan mukaan takaisinperinnän syynä ovat tekniset ongelmat tukisääntöjä sovellettaessa. Komission mukaan kyseessä olivat laittomuudet.
Euroopan petoksentorjuntavirasto OLAFin mukaan maataloustukihuijauksia oli viime vuonna enemmän kuin koskaan sitten vuoden 1999, jolloin virasto aloitti tutkimukset. Tukipolitiikka on veronmaksajan kannalta kääntynyt itseään vastaan. Yksittäiselle viljelijälle nykyjärjestelmä on monimutkaisuudessaan mahdoton noudattaa. Samaan aikaan väärinkäytöksiä salaillaan kansallisella tasolla.
Kohti avoimuutta?
Nyt tukisalaisuuksien verhoa yritetään ensimmäistä kertaa repiä tosissaan auki. Kokoomusmeppi Petri Sarvamaan mietintö maatalouspolitiikan valvonnan yksinkertaistamisesta hyväksyttiin europarlamentissa syyskuussa. Mietinnössä vaaditaan kehittämään välineitä, joilla tahattomat laiminlyönnit voidaan erottaa petoksista ja siten säästää tuntuva tukku euroja. Avainsanat ovat avoimuus ja riskiperusteisuus.
Avoimuutta vaativien maiden leiri on Suomi etunenässään nostanut asian esiin myös kolmannen päättävän EU-instituution eli maatalousneuvoston puolella. Muutosta vaativia löytyy nyt kaikista keskeisistä EU-elimistä.
– Asiat liikkuvat oikeaan suuntaan – valoa kohti. Tätä myönteistä ilmapiiriä ei saa hukata, luonnehtii yksi monia vuosia maatalousneuvoston kokouksissa istunut virkamies.
TOIMITTAJA: HELI SATULI, BRYSSEL
