Virkamiehille enintään kuuden kuukauden karenssi

Virkamiehen karenssiajaksi voidaan sopia enintään kuusi kuukautta ensi vuoden alussa voimaan tulevalla lakimuutoksella.

Valtion virkamieslakiin on lisätty uusi pykälä, jossa säädetään karenssisopimuksesta, palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta rajoitusajasta eli karenssista ja sen ajalta maksettavasta korvauksesta.

Karenssisopimuksella voidaan sopia määräaikaisesta karenssista, kun virkamies siirtyy toiseen palvelussuhteeseen tai hän aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen.

Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on tehtävässään pääsy salassa pidettäviin tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota voitaisiin olennaisella tavalla käyttää omaksi tai toisen hyödyksi uudessa tehtävässä.

Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään kuusi kuukautta virkasuhteen päättymisestä. Karenssiajalta maksetaan palkkaa vastaava korvaus.

Valtiovarainministeriön mukaan rajoitusajan asettamisen tavoitteena on, että virkamiehen aloittaessa rajoitusajan jälkeen muissa tehtävissä, hänen tiedossaan oleva suojattava tieto on menettänyt sellaisen merkityksen, että sitä voitaisiin käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.

Sopimukseen voidaan sisällyttää myös määräys sopimussakosta, jonka enimmäismäärä on maksettu korvaus kaksinkertaisena.

Virkamiehellä on virkasuhteen aikana ja rajoitusaikaa vastaavana määräaikana virkasuhteen päättymisen jälkeen ilmoittamisvelvollisuus, jos hän siirtyy toiseen palvelussuhteeseen tai tehtävään tai aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen.

Karenssisopimus ei kuitenkaan sido virkamiestä, jos palvelussuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Virkamieslain toisen muutoksen mukaan valtion virkamies voidaan omalla suostumuksellaan myös siirtää määräajaksi työskentelemään osittain toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa.

Tavoitteena on asiantuntijuuden hyödyntäminen nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä sekä henkilö- ja tehtäväkiertoa lisäämällä kehittää valtion henkilöstön ammattitaitoa. Samalla helpotetaan myös työtehtävien määrän tasaamista suuntaamalla henkilöstövoimavaroja joustavammin tilapäisesti sinne, missä niiden tarve on suurin.

Mainos