Kosmeettisten valmisteiden on täytettävä kosmetiikkalainsäädännön asettamat velvoitteet, kuten esimerkiksi pakkausmerkintävaatimukset. Kosmeettisten valmisteiden on oltava turvallisia ihmisten terveydelle.
Tukes toteaa, että kosmeettisten valmisteiden markkinoinnissa tuotteisiin ei saa yhdistää ominaisuuksia ja vaikutuksia, joita niillä ei ole. Väittämien on oltava totuudenmukaisia, ja niiden tueksi on esitettävä riittävä, varmennettavissa oleva näyttö.
Tuotteesta annetun tiedon on oltava hyödyllistä, ymmärrettävää ja luotettavaa niin, että kuluttajat sekä ammattikäyttäjät voivat tiedon pohjalta tehdä perusteltuja valintoja.
Viraston mukaan markkinointiväittämillä ei saa antaa kuluttajille harhaanjohtavaa tietoa tuotteen turvallisuudesta.
– Esimerkiksi, jos valmiste sisältää yleisesti tunnettuja allergisoivia ainesosia, valmistetta ei ole syytä markkinoida allergisille soveltuvana tuotteena. Tuotteen käytöstä aiheutuvaa riskiä allergisten reaktioiden kehittymiselle ei saa vähätellä tuotetta markkinoitaessa.
Pakkausmerkintöjen on oltava suomeksi ja ruotsiksi Suomessa markkinoilla olevissa valmisteissa.
Ylitarkastaja Heli Halonen Tukesista muistuttaa, että pakkausmerkinnät on hyvä lukea aina ennen tuotteen ostamista.
– Tällöin tuotteesta saa paljon enemmän tietoa kuin pelkkien mainosten välityksellä. On myös hyvä tiedostaa, että kaikki kosmetiikkavalmisteet eivät sovellu kaikille ihmisille. Tästä syystä valmisteen käyttö kannattaa aina lopettaa, mikäli käytön seurauksena ilmenee iho-oireita tai muita haitallisia vaikutuksia, hän sanoo.
Kosmetiikan aiheuttamista vakavista ei-toivotuista vaikutuksista kannattaa ilmoittaa valmisteen vastuuhenkilölle tai jakelijalle, joita kosmetiikka-asetus velvoittaa tekemään ilmoituksen Tukesille.
Tarkennuksia tulossa
EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmeettisella valmisteella tarkoitetaan ”ainetta tai seosta, joka on kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena niiden puhdistaminen, tuoksun tai ulkonäön muuttaminen, suojaaminen, pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen.”
Lääkkeelliset väittämät kosmeettisista valmisteista eivät ole sallittuja. Esimerkiksi kosmeettista ihovoidetta ei voi markkinoida ihosairauden hoitoon tai kynsilakkaa kynsisienen hoitoon.
Väittämien tueksi pitää olla riittävä näyttö, joten esimerkiksi hiusväreistä esitetty väittämä ”tuote sisältää luonnonöljyjä, jotka antavat suojan iho-ongelmilta värjäyksen aikana” on pystyttävä todistamaan.
– Väittämien on oltava puolueettomia, eikä niillä saa vähätellä kilpailevia laillisia valmisteita tai ainesosia, Heli Halonen kertoo.
Väite ”ihovoide ei sisällä hydrokinonia” ei ole lain mukainen, koska hydrokinonin käyttö on sallittu vain hiusväreissä. Jos tuotteen väitetään sisältävän hunajaa, sen täytyy sisältää hunajaa, ei ainoastaan hunaja-aromia. Jos tuotteen sanotaan olevan ”ekologinen”, tulee väittämän perustua tuotteen sisältämiin ainesosiin, niiden ominaisuuksiin ja alkuperään.
Väittämiä koskevasta lainsäädännöstä keskustellaan EU-tasolla. Tarkennuksia on tulossa ”free from” – suomennettuna ”ei sisällä” – tyyppisten väittämien tulkintaan. Tavoitteena on yhtenäinen tulkintalinja koko Euroopan unionissa.