Valtiovarainministeriö on asettanut uuden ohjelman edistämään digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuutta. Tarkoituksena on, että jatkossa digitaalisesti asioivat kansalaiset saavat viranomaispostin pääasiassa sähköisesti paperipostin sijaan.
Digitaaliset kanavat ovat jo tällä hetkellä suosituin tapa asioida hallinnon kanssa. Viranomaisen päätökset lähetetään nykyisin kuitenkin aina postitse kirjeellä, ellei kansalainen ole antanut erillistä suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituskauden aikana lainsäädäntöä muutetaan siten, että tiedoksiannoista tehdään ensisijaisesti sähköistä niille kansalaisille, joille se on mahdollista.
Tarkoituksena on, että lainsäädäntö sähköisen tiedonannon ensisijaisuudesta tulee voimaan vuonna 2026. Siirtymä on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa, jolla tuetaan hallituksen julkisen talouden kestävyystavoitetta ja tehostetaan julkisen sektorin toimintaa.
– Ne kansalaiset, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti, saavat tulevaisuudessakin viranomaisten tiedoksiannot kirjeitse, elleivät itse toisin päätä. Vaikka viranomaisen viestit lähetetään ensisijaisesti digitaalisesti, varsinainen asiointi viranomaisen kanssa on jatkossakin mahdollista puhelimessa tai paikan päällä, sanoo ICT-johtaja Jarkko Levasma.
Siirtyminen ensisijaisesti sähköiseen tiedoksiantoon tuo säästöjä ja tehostaa julkisen hallinnon toimintaa. Samalla uudistus edistää julkisen hallinnon digitalisaatiota sekä ajasta ja paikasta riippumatonta asiointia viranomaisten kanssa.
Suomen julkisessa hallinnossa digitaalista viranomaisviestintää on hyödynnetty paperikirjeiden korvaajana huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa kansalaisia koskeva digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus astui voimaan jo vuonna 2014.