Elintarviketeollisuus on helisemässä Venäjän asettamien vastapakotteiden kanssa. Erityisen huolissaan on Valio, jonka valmistamat Oltermannit ja pellavapäisen tytön kuvittamat Viola-sulatejuustot uhkaavat vanhentua käsiin itärajan sulkeuduttua EU:sta tulevilta meijerituotteilta.
Valiolla on kaikkiaan viisi tytäryhtiötä ulkomailla. Vaikka Valiolla on toimipisteet Shanghaissa Kiinassa, Virossa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, missä yhtiö myy lähinnä vain juustoja, Venäjä on vientialueista ehdoton ykkönen. Yhtiön venäläisen tytäryhtiön, OOO Valion, osuus yhtiön viennistä on puolet, ja koko Valion myynnistä neljännes tulee Venäjältä.
Valion Venäjän liiketoiminnasta vastaava johtaja Mika Koskinen kertoo yhtiön verkkosivuilla, että myynti on kasvanut Venäjällä keskimäärin 15 prosenttia vuodessa. Merkittävintä kasvu on ollut tuoremeijerituotteissa kuten esimerkiksi maidoissa.
Valion menestys Venäjällä on kunnioitettavaa, sillä itämarkkina ei koskaan ole ollut helppo paikka operoida. Silti herää kysymys, onko riskienhallinta sittenkään ollut kohdallaan. Jos yksi vientimaa on näin ylivertainen muihin nähden, miten yhtiö on varautunut pahimpaan skenaarioon, siihen, mikä nyt on sille realisoitumassa.
Osan menetyksestä Valio voinee paikata lisäämällä tuotantoa Venäjällä. Yhtiöllä on Moskovan lähistöllä sulatejuustotehdas, joka helpottanee venäläisten Viola-himoa. Tämä ei liene pakotteiden estämää tuontia, koska rajan yli ei kulje mitään. Entä onko mahdollista, että maitotuotteita kierrätetään Shanghaissa sijaitsevan tytäryhtiön kautta Venäjälle? Sitäkin valiolaiset varmaan jo tutkivat. Mutta sekään ei kuitenkaan riitä paikkaamaan Valiolle koko viennin menetystä, mikäli se toteutuu täysimääräisenä.
Jos Valiolla olisi useampi varteenotettava vientimaa tukijalkanaan, pakotelistalle joutuminen kirpaisisi vähemmän. Riippuvuus yhdestä asiakkaasta tai vientimaasta tekee mistä tahansa yhtiöstä haavoittuvan, ja sen seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Kun Valiolta blokataan nyt pääsy venäläiskauppojen kylmähyllyihin, yhtiö ei voi mitenkään olla varma, että se pääsee entiseen asemaansa pakotteiden päätyttyä. Uudet suosikkijuustot löytyvät äkkiä muilta markkinoilta, jos vanha tuttu katoaa hyllystä.
Valtiovarainministeriö ilmoitti torstaina esittävänsä 1,3 miljoonan euron kohdentamista elintarvikkeiden vientiohjelman käynnistämiseksi tulevassa vuoden toisessa lisätalousarviossa. Vientiohjelman strategia on valmisteltu yhdessä Elintarviketeollisuusliiton ja Team Finland -toimijoiden kanssa. Kannatettava ajatus, mutta siitä ei ole edes laastariksi. Uusien vientimarkkinoiden luominen kun on hidasta ja työlästä puuhaa, jonka pohjan rakentaminen kestää vuosia.
Valion tulevaisuus on ensisijaisesti yhtiön omissa käsissä. Optimistina uskon, että kunnon shokki voi olla alku myös jollekin uudelle. Tehkää vienninkartoitusmatka vaikka Tanskaan ja käykää katsomassa tanskalaisten supermarkettien onnettoman lyhyitä maitotuotehyllyjä. Uudet markkinat voivat olla hyvinkin lähellä. Niille on osattava vain myydä.
Kirjoittaja on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimituspäällikkö.