Verkkouutiset

Vinkki pääministerille: Hyvätuloisten verotus ei ratkaise kuntien ongelmia

Mitä enemmän eläköidytään, sitä kalliimmaksi pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen EK:n johtavan asiantuntijan mukaan tulee.
  • | Julkaistu 24.5.2021
  • 14:00
  • | Päivitetty 24.5.2021
  • 14:00

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Jukka Manninen on tehnyt muutaman karkean havainnon pääministeri Sanna Marinin (sd.) ehdotuksesta pienentää pieni- ja keskituloisten verotusta ja lisätä rikkaiden verotusta kiristämällä progressiota.

Suomessa mediaanipalkka on 2 958 euroa kuussa, mutta Manninen asettaa tässä Twitter-ketjussa keskituloisen rajan 3 600 euroon kuussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tällä määritelmällä pieni- ja keskituloisia on Suomessa 3,3 miljoonaa, joista viidennes (yli 632 000 suomalaista) ei vuonna 2018 maksanut tuloveroa. Tuloveroja (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja veroluonteiset maksut) ryhmältä kertyy 12,7 mrd, Manninen tviittaa.

– Heidän lisäkseen voimme erotella… 1) korkeampien keskitulojen saajat (45 000 – 79 999 euroa vuodessa ansaitsevat) sekä 2) jo solidaarisuusveron piirissä olevat ”über-rikkaat” (yli 80 000 euroa vuodessa ansaitsevat).

Mannisen mukaan korkeampien keskitulojen ryhmässä on 712 000 suomalaista, ja heiltä tuloveroja kertyy 10,2 miljardia euroa. ”Über-rikkaita” on noin 187 000, ja heiltä tuloveroja kerätään 8,7 miljardia euroa.

– Jos pieni- ja keskituloisten verotaakkaa haluttaisiin keventää keskimäärin vaikka 50 eurolla kuussa, maksaisi se staattisesti laskien lähes 2 mrd. euroa. Ja lisäksi tietty pitäisi tehdä eri tulonsiirtoihin tarkistuksia, koska niitä leikkaantuisi muuten pois eivätkä tulot nouse.

Jos sama verotuotto pitäisi kerätä kahdelta muulta ryhmältä (sovellamme tässä laskelmassa 50/50 taakanjakosuhdetta), pitäisi Mannisen mukaan keskiryhmän verotusta kiristää keskimäärin noin 116 eurolla kuussa ja ”über-rikkaiden” 441 eurolla kuussa. Verotaakka kasvaisi 10–11 prosenttia.

– Jos samat verot haluttaisiin kerätä vaikka yli 100 000 euroa vuodessa tienaavilta, niin tämän noin 99 000 henkilön ryhmän verotusta pitäisi kiristää keskimäärin 31 prosenttia: keskimääräinen vuotuinen verolasku nousisi 64 000 eurosta 84 000 euroon.

”Tarvitsemme lisää hyvätuloisia”

Mannisen mukaan mitä enemmän väki Suomessa vanhenee ja siirtyy eläkkeelle, sitä kalliimmaksi pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen vain tulee, koska joukko kasvaa lukumääräisesti paljon (vaikka keskimääräiset eläkkeet kasvavat, ovat ne silti reilut puolet aiemmasta palkasta).

– Yhteenvetona, staattisesti laskien, pieni- ja keskituloisten verotaakan laskeminen tuolla 600 eurolla vuodessa, edellyttäisi parempia keskituloja saavien verotuksen kiristämistä vuodessa keskimäärin lähes 1 400 eurolla ja ”über-rikkaiden” rokottamista lähes 5 300 eurolla lisää.

Poimintoja videosisällöistämme

– Emmekä siis ole tässä vielä saaneet latin latia lisää verotuloja. Olemme vain siirtäneet kokonaisrasituksen painopistettä. Emmekä ole huomioineet tällaisten veronkiristysten dynaamisia vaikutuksia.

Manninen on jakanut Iltalehden analyysin ja siteeraa sitä lyhyesti:

– Enemmän tienaavien [kireämpi] verotus [ei] ratkaise kuntien ongelmia. [–] Pääministerin soisi miettivän enemmän sitä, miten Suomeen saataisiin luotua kasvua, menestyviä yrityksiä ja innovaatioita, eli lisää niitä verotettavia tuloja.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toteaa twitterissä, että yli 50 000 euron tulot on vain 750 000 suomalaisella, mutta he maksavat 55 prosenttia kaikista tuloveroista.

– Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme siis lisää hyvätuloisia. Siksi verotukseen kaivataan kohtuutta ja kannustavuutta – ei lisää kiristyksiä, Lehtinen sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos