Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kirjoittaa Puheenvuorossa, että ilman maataloutta ei ole mitään muutakaan.
Hän toivoisi kuulevansa yhtä huolestuneita puheenvuoroja ruoantuotannon kannattavuudesta kuin maanviljelyn syyllistämisestä ilmastopäästöillä.
– Se, että maatalouden CO2-päästöt eivät ole juuri vähentyneet kaikesta ”viherryttämisestä” huolimatta johtuu maatalouspolitiikan epäonnistumisesta ja vääristä kannustimista. Tässä epäonnistumisessa on myös EU:lla oma osansa. Mutta kannattavuuden ja jaksamisen äärirajoilla olevien viljelijöiden taakaksi ei uusia ilmastotoimia voi kerta kaikkiaan laittaa. Tässä menee raja, Peter Östman toteaa.
– Ruoka ei ole luksustuote, se on elinehto. Maatalous ei ole sektori muiden joukossa, vaan kaiken muun mahdollistaja. Viljelijöiden varassa toimii tutkimus, koulutus, taide ja tiede, teollisuus, yliopistot, bändit, festarit, valtionhallinto, puolueet, Greenpeacet, Elokapinat ja kaikki poliittinen irtopisteiden keruu Twitterissä.
Östmanin mukaan ”moni asia maailmassa voi olla ja on tarpeetontakin, mutta ruokaa tarvitsemme me jokainen”.
– Maanviljelyä voi ilman muuta pitää kutsumusammattina, sen verran rankkaa työtä ja huonoa bisnestä se on. Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka vuonna 2019 oli Luke:n mukaan 5,4 euroa. Työtä tehdään omalla riskillä ja se vaatii valtavaa sitoutumista.Hän toteaa, ettei viljelijöitä motivoida ilmastotoimiin poistamalla tukia.
– On päästävä samalle puolelle pöytää ja kuultava tuottajien huoli toimeentulosta, poliittisten ratkaisujen epävarmuudesta, byrokratiasta ja kasvavista tuotantokustannuksista.
– Maanviljelijät kyllä valvovat öitään sään heilahdusten takia jo paljon ennen kuin poliitikko Arkadianmäellä herää rankkasateisiin tai pohtimaan, mitä pitkä kuuma kesä tarkoittaa tuottajille. Viljelijät eivät tee työtään tuhotakseen ilmastoa, vaan tarjotakseen elämän edellytyksiä kaikille meille. Samalla he yrittävät elättää perheensä, kuten jokainen meistä.
Kansanedustajan mielestä ”yhdestä huonosta satovuodesta selvitään, mutta jos niitä tulee useita, uudet tuholaiset tavoittavat Suomen tai sattuu maailmanpoliittinen kriisi tai heilahdus energiamarkkinoilla, voidaan nykyisen yltäkylläisyyden sijaan kaupoissa nähdä tyhjiä hyllyjä. Kaikki on mahdollista, nopeammin kuin arvaammekaan”.