Vikmanin mukaan suunnitelmissa ei ole huomioitu työmarkkinoiden tarpeita.
– Aloituspaikkoja on järkevää lisätä vain aloille, joiden osaajille on työelämässä lisätarvetta. Korkeasti koulutettujen työttömyys on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Esimerkiksi juuri nuorten juristien työttömyys on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennettiin juuri yli kahdella tuhannella, koska niille ei nähty tarvetta, Vikman sanoo.
Vikman vaati torstaina Eduskunnan kyselytunnilla ministeri Kiurua suhteuttamaan korkeakoulutuksen aloituspaikat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin niin, että opiskelijoiden oikeus koulutusta vastaaviin tehtäviin voi valmistumisen jälkeen toteutua eikä nuoria kouluteta suoraan työttömyyskortistoon.
Vikmanin mukaan koulutuspaikkojen määrän sijasta pitäisi puhua koulutuksen laadusta ja suunnata sitä akateemisille aloille, joilla on todellista työvoimapulaa. Tällä hetkellä tarvetta on esimerkiksi erityisopettajista, luokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä, yliopistollisista lastentarhanopettajista, toimintaterapeuteista, puheterapeuteista ja työterveyshoitajista.
– Mahdollinen aloituspaikkamäärän lisääminen ei saa tapahtua siten, että sillä heikennetään nuorten saaman koulutuksen laatua. Uusien aloituspaikkojen mahdollinen rahoitus on täysin auki. Asia oli esillä jo viime syksyn rakennepaketissa, mutta päätökset siirtyivät kehysriiheen maaliskuun lopulle, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan koulutuspaikkojen määrän lisäämisellä pyritään hyvään tavoitteeseen. Samalla hakijasuman purkaminen kuitenkin jättää sivuun todellisen ongelman. Osassa koulutusaloista vain puolet nuorista suorittaa loppuun aloittamansa koulutuksen.
Vikman tiedusteli kyselytunnilla ministeri Kiurulta, miten aiotaan puuttua siihen, että joillakin aloilla vain vajaa puolet opiskelijoista valmistuu.